Moni häpeää taloudenhallintaansa, koska säästöön jää liian vähän rahaa. Takuusäätiön talous- ja velkaneuvonta hiljenee joulukuussa, mutta tammikuussa yhteydenottoja on tullut jopa kaksi kertaa enemmän.
Inflaatio on heikentänyt suomalaisten ostovoimaa valtavasti viime vuosina. Vuoden 2021 alusta kuluttajahinnat ovat kohonneet lähes 17 prosenttia. Eniten eli runsaat 20 prosenttia ovat kallistuneet elintarvikkeet sekä asuminen ja energia, joista kotitalouksien on vaikea tinkiä.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kysely kertoo, että keskimäärin 63 prosenttia suomalaisten tuloista kuluu välttämättömiin menoihin. Joka viidennellä vastaajalla välttämättömät menot haukkaavat yli 80 prosenttia tuloista. Samaan aikaan 33 prosenttia suomalaisista sanoo hävenneensä omaa taloudenhallintaansa tai rahankäyttöään.
Selvästi yleisin syy rahahäpeälle (39 % vastaajista) on tunne siitä, ettei rahaa jää riittävästi säästöön. Toiseksi yleisin syy on se, että rahat loppuvat toistuvasti ennen tilipäivää (27 % vastaajista).
– Inflaatio sysäsi suomalaisten ostovoiman niin suureen pudotukseen, että toipuminen on vasta puolivälissä. Silti moni vertaa omaa säästämistään aikaan ennen laajamittaista hintojen nousua. Eihän rahaa voi mitenkään jäädä entisellä lailla jemmaan, jos elintarvikkeet maksavat viidenneksen enemmän kuin muutama vuosi sitten. Jos säästäminen on viime vuosina jäänyt vähälle, ei sitä kannata hävetä, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Haarala.
Talous- ja velkaneuvontaa tarjoavan Takuusäätiön mukaan häpeä voi estää hakemasta apua rahavaikeuksiin ennen kuin on myöhäistä.
– Rahavaikeuksiin liittyy edelleen valtava määrä häpeää ja syyllisyyttä, joka saa ihmiset piiloutumaan ongelmilta. Lasku, jota ei ole varaa maksaa, työnnetään avaamattomassa kuoressa kaapin perälle, sanoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.
Takuusäätiön neuvontaan tulee keskimäärin 2 500 yhteydenottoa kuussa, yli 33 000 vuodessa. Viime tammikuussa yhteydenottoja tuli jopa kaksin verroin enemmän kuin edeltävän joulukuun aikana.
– Kuten syksyllä lomien jälkeen, myös vuodenvaihteessa ihmiset haluavat muutosta elämäänsä. Silloin on hyvä mahdollisuus ottaa ohjat myös omasta taloudesta ja aloittaa puhtaalta pöydältä, Pantzar kehottaa.
Lisää ”realistista rahapuhetta” – häpeä murretaan avoimuudella
Kyselytutkimuksen mukaan rahahäpeää tunnetaan usein myös, jos rahaa kuluu liikaa turhiin asioihin (26 % vastaajista) tai jos oma elintaso on vaatimattomampi kuin lähipiirillä tai ystävillä (25 % vastaajista).
Pantzarin mukaan tämä tarkoittaa, että suomalaiseen rahapuheeseen tarvitaan lisää rehellisyyttä.
– Mielikuva siitä, mihin esimerkiksi keskituloisen suomalaisen rahat riittävät, vääristyy helposti julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa. Jos arjen rahankäyttöään vertaa kiiltokuvatodellisuuteen sosiaalisessa mediassa, minne jaetaan vain parhaat palat, voi helposti kokea alemmuuden tunnetta, Pantzar toteaa.
Häpeän murtamiseksi Haarala ja Pantzar rohkaisevat suomalaisia kuluavoimuuteen.
– Yhteiskunnassamme on jo herätty palkka-avoimuuteen, mutta rahankäytöstä puhumme edelleen hyvin varoen. Jos ei näe, kuinka muut kuluttajat rahaa käyttävät, voi tulla olo, ettei itse osaa hallita talouttaan. Meistä suomalainen yhteiskunta kaipaa lisää kuluavoimuutta eli suoraa puhetta siitä, mihin rahaa menee ja kuinka paljon, Haarala sanoo.
– Toivon, että mahdollisimman moni levittäisi alkavan vuoden aikana realistista rahapuhetta sosiaalisessa mediassa tai muissa keskusteluissaan. Näin madallamme yhdessä kynnystä puhua rahasta ja vähennämme rahahäpeää. Omaa rahankäyttöä voi tehdä näkyväksi esimerkiksi kirjaamalla kuluja Takuusäätiön Penno-palveluun. Se on monille korvaamaton apuri, Pantzar toteaa.
Penno on maksuton digiväline oman talouden hallintaan ja suunnitteluun. Siihen on kirjautunut jo noin 67 000 käyttäjää. Pennoa on kehitetty eteenpäin LähiTapiola Henkiyhtiön lahjoituksen avulla. Erityistä Pennossa on se, ettei se ole sidottu minkään yrityksen, kuten pankin tai kaupan, asiakkuuteen, ja käyttäjä voi itse päättää, mitä kuluja Pennoon vie.
