Joka kolmas suomalainen liukastui viime talvena, ilmenee Liikenneturvan kyselystä. Liukastuneista 43 prosenttia kertoi loukanneensa itsensä ja seitsemän prosenttia joutui käymään lääkärissä tapaturman vuoksi.
Aivovamman saa vuosittain arviolta 36 000 suomalaista ja jopa 60 prosenttia niistä syntyy kaatumisten ja putoamisten seurauksena.
Tapaturmavakuutuskeskuksen ennuste vuodelle 2024 osoittaa kasvua työmatkatapaturmissa jopa kahdeksan prosenttia, mikä tekee yhteensä 24 000 työmatkatapaturmaa. Valtaosa tapaturmista on liukastumisia tai kaatumisia.
– Olosuhteisiin ei juurikaan voi vaikuttaa, mutta omaan varustautumiseen ja toimintaan voi. Kiire kannattaa taklata varaamalla enemmän aikaa matkoihin, kannustaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski.
Aivovamma työmatkaliukastumisen seurauksena
Opettaja Kati Veijonaho kaatui kuusi vuotta sitten työpaikkansa pihamaalla ja löi päänsä jäiseen maahan. Keli oli talvinen. Jään ja tallautuneen lumen päälle oli satanut uutta lunta. Pihaa ei ollut hiekoitettu runsaaseen viikkoon, koska edellisellä viikolla oli koulun talviloma.
Aivotärähdys muuttui aivovammadiagnoosiksi noin viikon kuluttua tapaturmasta. Kuuden vuoden jälkeenkin Veijonahon arkea rajoittavat erittäin voimakas väsymys ja kuormitusherkkyys. Hänen aivonsa eivät myöskään osaa käsitellä näkö- ja kuulohavaintoja entiseen malliin.
Veijonaho kertoo miehensä avustamana, että hän on terveydenhuollon ammattilaisten lausuntojen perusteella työkyvytön kaikkeen työhön.
– Aivovamma ei useimmiten näy päälle päin. Näin ollen ulkopuolisten on vaikea ymmärtää, miksi terveen näköinen ihminen tarvitsee päiväunet sekä väsyy ja kuormittuu helposti. Näkymätön vamma voi rajoittaa elämää huomattavasti enemmän kuin moni näkyvä vamma.
Aivovammaliiton Pia Kilpeläinen kiittelee Veijonahoa asian tuomisesta julkisuuteen.
– Aivovamman saa vuosittain arviolta 36 000 suomalaista, ja sen jälkitilan oireita on vähintään 100 000 henkilöllä. Tarkkaa lukua liukastumisten aiheuttamista aivovammoista ei ole saatavilla, mutta jopa 60 prosenttia niistä syntyy kaatumisten ja putoamisten seurauksena, Kilpeläinen vahvistaa.
Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin liukkaista jalankulkukeleistä
Ilmatieteen laitoksen varoituksen nimi on jalankulkusää.
Erittäin liukas keli on, kun jään päällä on lunta tai vettä, lumi on tamppaantunut liukkaaksi runsaan lumisateen jälkeen, kun lämpötila on ollut nollassa tai vähän pakkasen puolella ja kun loska on jäätynyt hyvin epätasaiseksi ja liukkaaksi.
– Erittäin liukkaalla ei pelkkä varovaisuus riitä, vaan tarvitaan pitävät kengät sekä apuvälineitä kuten liukuesteet. Liukastuminen yllättää helpommin, jos ei keskity kävelyyn, vaan esimerkiksi katselee puhelintaan, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartonen.
Varoituksen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta ja sääsovelluksesta. Kelissä voi olla suuria paikallisia vaihteluita muun muassa kunnossapidon erojen vuoksi ja sen mukaan, kuinka vilkas paikka on. Varoituksia annetaan vain laaja-alaisemmista erittäin liukkaista tilanteista.
Seitsemän vinkkiä liukastumisen välttämiseksi
1. Tarkista jalankulkusää.
2. Valitse kengät kelin mukaan.
3. Käytä liukuesteitä.
4. Varaa aikaa matkoihin
5. Keskity kävelemiseen.
6. Anna palautetta kunnossapidolle.
7. Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi.
Pysy pystyssä -kampanja on käynnissä 13.–19.1.2025. Kampanja muistuttaa, että liukastumisia voi vähentää omilla toimilla ja valinnoilla.
