Suomessa joka kymmenes eläkkeensaaja tekee töitä. Vuoden 2023 lopussa töitä teki yli 150 000 eläkeläistä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tilastosta. Eläkkeen rinnalla tehty työ on usein epäsäännöllistä ja suurelta osin osa-aikaista.
– Näistä eläkeläisistä uutta työeläkettä kerrytti 100 000 henkilöä. Varsinaista vanhuuseläkettä saaneista alle 68-vuotiaista kävi viime vuonna töissä 60 000 henkilöä ja vuoden lopussa 32 000 henkilöä, kehityspäällikkö Jari Kannisto toteaa tiedotteessa.
Työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt tasaisesti jo pitkään. Osan muutoksesta selittää osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrän nousu, osan puolestaan työnteon yleistyminen vanhuuseläkkeen rinnalla.
Vuosittain osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista reilut 80 prosenttia on työskennellyt eläkkeen rinnalla. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavien työskentely on rajoitetumpaa. Vuonna 2023 heistä kymmenen prosenttia työskenteli eläkkeen ohella.
– Työnteko kiinnostaa myös varsin korkeassa iässä olevia suomalaisia. Vajaat 7 000 yli 80-vuotiaista eläkeläistä kävi viime vuonna töissä. Keskimäärin he tekivät töitä kolmen kalenterikuukauden aikana, Jari Kannisto sanoo.
Hänen mukaansa alle 68-vuotiailla naisilla työnteko eläkkeellä on yleisempää kuin miehillä.
– Sen sijaan miesten työnteko on yleisempää yli 70-vuotiailla. Se nostaa työtä tekevien eläkeläisten osuuden miehillä pari prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin naisilla.
Tilastojen perusteella valtaosa vanhuuseläkkeellä olevista ei tee töitä siksi, että he olisivat siihen pienen eläkkeen vuoksi pakotettuja.
– Heidän eläkkeensä ovat muita saman ikäisiä eläkkeensaajia korkeampia. Esimerkiksi viime vuoden lopussa työskennelleillä alle 68-vuotiailla vanhuuseläkeläisillä keskieläke oli 2 100 euroa, Jari Kannisto toteaa.
Alle 68-vuotiaat vanhuuseläkeläiset työskentelivät vuonna 2023 keskimäärin reilun kuuden kuukauden ajan. Heidän keskipalkkansa oli reilut 2 000 euroa työkuukausien aikana.
– Koko vuoden työtä tekevä alle 68-vuotias kerryttää tällä keskipalkalla uutta eläkettä noin 28 euroa vuodessa. Ja kun uuden eläkkeen ottaa maksuun, se maksetaan kuukausittain vanhan eläkkeen päälle, Kannisto laskee.
Uutta työeläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista. Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdyn työn mukaisen lisäkarttuman saa maksuun vakuuttamisvelvollisuuden pääteiässä, mutta se pitää hakea erikseen. Työkyvyttömyyseläkkeen aikana työstä kertyneen uuden eläkkeen saa maksuun aikaisintaan eläkeiässä.
– Eläkettä maksetaan takautuvasti vain kolmelta kuukaudelta, joten jos eläkkeen hakeminen viivästyy, menetys jää omaksi tappioksi, Kannisto muistuttaa.
Vakuuttamisvelvollisuuden pääteikä on myös eläkkeen kertymisen yläikäraja. Ennen vuotta 1958 syntyneillä se on 68 vuotta, vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuotta, ja vuonna 1962–1964 syntyneillä 70 vuotta. Uusi vanhuuseläkehakemus kannattaa tehdä eläkettä maksavaan työeläkelaitokseen.
