88 prosenttia Suomen väestöstä pitää edelleen tarpeellisena, että sodille ja aseellisille selkkauksille asetetaan rajoituksia. Asia käy ilmi Suomen Punaisen Ristin (SPR) teettämästä kyselytutkimuksesta.
Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastanneista 76 prosenttia oli sitä mieltä, että sodan tai aseellisen selkkauksen aikana taistelijoiden tulisi välttää siviiliuhreja niin paljon kuin mahdollista, vaikka se vaikeuttaisi sotilaallisten tavoitteiden saavuttamista.
Kovin tuttuja kaikki sodan oikeussäännöt eivät suomalaisille kuitenkaan olleet. Esimerkiksi: sotavangin kiduttamisen sallisi joissain olosuhteissa 13 prosenttia väestöstä. Nuorempien, 20-35-vuotiaiden vastaajien joukossa kiduttamisen sallisi joissain olosuhteissa 21 prosenttia vastanneista.
Vaikka vastaajille kerrottiin, että kansainväliset sopimukset kieltävät kiduttamisen, koko väestössä kolmetoista prosenttia piti edelleen kiduttamista joissain olosuhteissa hyväksyttävänä. Asepalveluksen suorittaneista miehistä 17 prosenttia ja naisista 15 prosenttia hyväksyi kiduttamisen joissain olosuhteissa. 20-35 -vuotiaiden asepalveluksen suorittaneiden kesken kiduttamista piti hyväksyttävänä 24 prosenttia miehistä ja 21 prosenttia naisista vaikka heille kerrottiin, että kansainväliset sopimukset kieltävät sen. Otannat tosin ovat pieniä varsinkin asepalveluksen suorittaneiden nuorten naisten osalta.
Melko moni ei myöskään sallisi sotavangin ottaa yhteyttä sukulaisiinsa. Asepalveluksen suorittaneista naisista yli puolet (56%) ei sotavangille tällaista yhteydenottoa sallisi. Asepalveluksen suorittaneista miehistä puolestaan 61 prosenttia sallisi sotavangin yhteydenoton sukulaisiin.
Koko väestössä niistä, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta naisista 58 prosenttia sallisi sotavangin yhteydenoton sukulaisiin, ja 21 prosenttia ei sallisi. Miehissä, jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta 53 prosenttia sallisi yhteydenoton ja 29 prosenttia ei sallisi.
Koko väestöstä 43 prosenttia ja nuorista 48 prosenttia pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa sota tai aseellinen selkkaus vaikuttaa suoraan henkilökohtaisesti omaan elämään.
Ydinaseiden käyttöä lähimmän kymmenen vuoden aikana erittäin todennäköisenä tai jokseenkin todennäköisenä piti kaikista vastaajista tasan 50 prosenttia. Nuorempienkin vastaajien kesken osuus oli 49 prosenttia. Ydinasekieltosopimuksesta tiesi koko väestöstä 64 ja nuoremmistakin 56 prosenttia.
Suomen Punainen Risti kartoitti Verianin toteuttamalla kyselytutkimuksella Suomen väestön tietämystä ja asenteita liittyen sotiin ja kansainvälisiin sodan oikeussääntöihin eli humanitaariseen oikeuteen. Kyselyyn vastasi kesä-heinäkuussa 1750 henkeä eri puolilta Suomea pois lukien Ahvenanmaan maakunnissa asuvat.
