Kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on huolissaan suomalaisten maatilojen ahdingosta.
Essayahin mukaan ”maatalouden ahdinko on syvä, mutta hallituksella ei ole eväitä tilanteen parantamiseen”.
– Kyseessä on niin vakavat häiriöt elintarvikemarkkinoilla ja toisaalta tuotantokustannusten raju kasvu, että koko suomalaisen turvallisen elintarvikeketjun tulevaisuus, omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat uhattuna. Tämä hätä ei näy hallituksen toimissa mitenkään esimerkiksi tulevassa lisäbudjetissa, Keskustakin on unohtanut viljelijät, Essayah totesi KD:n puoluehallituksen kokouksessa pitämässään poliittisessa tilannekatsauksessa.
KD-johtajan mukaan suomalainen ruokaketju on pahasti rikki. Muualla energian kallistuminen valuisi lannoitteiden ja ruuan hinnan kohoamisen kautta myös tuottajalle, mutta Suomessa vain kauppa ja teollisuus ottavat Essayahin mukaan osansa.
Tuottajalle jäävät sen sijaan kasvaneet energiakulut ja paikallaan polkevat hinnat.
– Kun taustalla on vielä heikko satovuosi, niin jopa arviolta 2000 tilaa on tällä hetkellä maksuvalmiuskriisissä, kun tulojen ja menojen epäsuhta kärjistyy. Kyseessä on noin 15 % tiloista eikä muillakaan ole helppoa, Essayah sanoo.
Edessä on hänen mukaansa väistämättä tuontiruoan lisääntyminen ja omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta tinkiminen, jos nämä tilat lopettavat tai edes vähentävät lannoitteita ja säästääkseen peltopinta-alaa kohti tulevia kustannuksia.
– Kuinka tämä tilanne on mahdollista, että samanaikaisesti kuluttaja haluaa ostaa kotimaista ruokaa ja olisi kyselyjen mukaan valmis maksamaan siitä enemmänkin, jos se menee tuottajalle. Kauppa haluaa myydä kotimaista, elintarviketeollisuus valmistaa kotimaista ja maanviljelijä tuottaa kotimaista – kenen tahtotilan puuttumiseen tämä kaatuu? Essayah kysyi.
– Kaikki ovat tunnistaneet ruokaketjun ongelmat, mutta mitään konkreettista ei tapahdu. Kaupan ja teollisuuden asema sopimuksissa on liian vahva, ja kilpailu ei toimi. Hallitus on ollut lepsu EU-pöydissä, ja maataloudelle suunnitellaan lisää kustannuksia tuovia toimenpiteitä mm. hiilineutraaliustavoitteen kiristämistä viidellä vuodella ilman lisärahoitusta.
– Lisäksi hallitus ei ole laittanut kovaa kovaa vastaan, kun komissio aivan käsittämättömällä tavalla muutti eläinpalkkioiden laskentaperustetta ohjelmakauden viimeiseksi vuodeksi ilman ennakkovaroitusta. Tällaiset odottamattomat ja tarpeettomat äkkikäänteet syövät kyllä luottamuksen koko systeemiin; sekin kannattaisi muistaa, Essayah sanoi.
