Tuhkarokkotapausten määrä Euroopassa on kasvussa: viime vuonna todettiin eniten tapauksia 25 vuoteen. Samaan aikaan rokotussuoja jää vajaaksi monilla maamme alueilla.
–Yli 95 prosentilla väestöstä tulisi olla kaksi MPR-rokoteannosta tai sairastetun taudin antama suoja, jotta tartuntaketjut katkeaisivat ja pidettäisiin epidemiat poissa, kertoo johtava asiantuntija Mia Kontio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) Verkkouutisille.
Rokotuskattavuudessa tavoitteeseen pääsevät THL:n tilastojen mukaan tällä hetkellä parhaiten Etelä- ja Pohjois-Savo. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa toisen MPR-rokotteen kattavuus on vain 81 prosenttia.
Etelä-Karjalassa ensimmäisen MPR-rokotteen ottajien osuus on kuitenkin korkea. Kontio on eniten huolissaan niistä Suomen alueista, joilla on ollut jo pitkään matala rokotuskattavuus. Näitä riskialueita tuhkarokon suhteen ovat Ahvenanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.
–Meillä on kokonaisuutena edelleen hyvä laumasuoja, mutta kyllä näitä rokotuskattavuuksia pitäisi korkeammaksi saada, hän sanoo.
Yli 50-vuotiaista valtaosa on sairastanut lapsena tuhkarokon.
Taudin kokenut haluaa rokotteen lapselleen
Syitä rokotuskattavuuden laskuun on monia. Jos rokotusajan varaaminen lapselle on kokonaan vanhempien vastuulla, se voi unohtua arjen kiireissä.
Rokotevastustajat ovat oma ryhmänsä. Rokotteiden ottaminen on Suomessa vapaaehtoista, eikä lapsille anneta kansallisen rokotusohjelman mukaisia rokotteita, jos vanhemmista jompikumpi vastustaa niiden antamista.
Kolmevuotiaiden, täysin rokottamattomien lasten osuus on pieni, mutta Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla lukemat ovat jo lähellä neljää prosenttia.
– Rokotevastustajat saattavat kokea, että luonnollinen immuniteetti on parempi kuin rokotteen myötä saatu, tai että rokote on jotenkin epäterveellinen verrattuna luonnolliseen tautiin, Kontio toteaa.
Näin ajatteleminen voi olla helppoa, kun tuhkarokkoa ei ole nähty käytännössä eikä täysin ymmärretä, mitä se voi aiheuttaa lapselle.
– Ne, jotka ovat kokeneet ja nähneet tuhkarokkoa ja muita vaikeita tartuntatauteja, ottavat monesti mielellään rokotteet, joita heille tarjotaan.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kontio kannustaa keskustelemaan rokotteisiin liittyvistä huolista avoimesti terveydenhuollon ammattilaisten kanssa neuvolassa. Hänen mukaansa MPR-rokotteeseen liittyen kaivetaan myös yhä uudelleen esiin vanha tutkimus, jonka mukaan MPR-rokote aiheuttaa autismia, vaikka tieto on kumottu tieteellisesti jo monta kertaa. Britanniassa on ollut useita tuhkarokkoepidemioita juuri tämän vuoksi.
– Nykyisen tiedon valossa ei ole mitään syytä uskoa näin. MPR-rokotetta on käytetty pitkään, ja se tunnetaan todella hyvin. Suomessa annettava rokote on ollut käytössä vuodesta 1982, ja siitä on kertynyt runsaasti turvallisuustietoa, Kontio muistuttaa.
Matkailija, muista rokotteet
Rokotteita voidaan jättää ottamatta myös ajatellen, että terveydenhuolto auttaa tarpeen tullen. Kehittyneissä maissakin kuollaan kuitenkin tuhkarokkoon, viime vuonna muun muassa Yhdysvalloissa ja Irlannissa. Romaniassa tuhkarokkoepidemia vei viime vuonna hengen 18 ihmiseltä.
Afrikassa ja Kaukoidässä (Japania lukuun ottamatta) tuhkarokkoa esiintyy paljon ja jatkuvasti.
–THL suosittelee, että näihin maihin matkustettaessa annetaan MPR-rokotukset jo kuuden kuukauden iässä varsinkin, jos mennään sukulaisten luokse, eikä vain makoilla rannalla, Kontio sanoo.
Etelä-Amerikassa on tehokkaat rokotusohjelmat, eikä siellä juuri ole epidemioita. Yhdysvalloissakin tautia on vähän, mutta rokottamattomia on kertynyt jatkuvasti lisää. Tapausmäärä oli virallisesti viime vuonna noin 300, mutta kuluvana vuonna tapauksia on todettu jo 700.
Tuhkarokko voi viedä sairaalahoitoon
Tuhkarokko voi aluksi jäädä tunnistamatta, koska tauti on jo monelle vieras. Tautia aiheuttaa paramyksovirus, ja se tarttuu helposti: suojaamattomista tuhkarokolle altistuneista jopa yhdeksän kymmenestä saa tartunnan.
Tuhkarokko alkaa korkealla kuumeella ja hengitystieoireitakin voi tulla, joten tässä vaiheessa tautia on vaikea erottaa flunssasta tai influenssasta. Noin 3–5 päivän kuluttua sairastuneelle tulee ihottumaa, joka alkaa usein kasvoilta tai korvien takaa.
Yleensä tuhkarokosta selviää korkealla kuumeella ja ihottumalla, jotka menevät ohi noin viikossa. Viime vuosina sairaalahoitoa on kuitenkin tarvinnut 20–40 prosenttia Euroopan epidemioissa sairastuneista. Tauti voi olla vaikea etenkin pienillä lapsilla ja henkilöillä, joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys. Perusterveellekin voi tulla vakaviakin jälkitauteja, kuten keuhkokuume tai aivotulehdus. Tuhkarokko johtaa kuolemaan 1–3 tapauksessa 1 000 sairastunutta kohden.
Tuhkarokkorokotukset aloitettiin Suomessa vuonna 1975.
