Uudet ruokasuositukset ja lihateollisuuden väitetty lobbaustoiminta ovat herättäneet alkutalven aikana runsaasti keskustelua. Lihateollisuudesta tyrmättiin aiemmin Ylen uutisoinnissa esiintyneet väitteet siitä, että ala levittäisi EU-tasolla disinformaatiota ja hoitaisi viestintäänsä ”kuin tupakkateollisuus”.
Tunteita kuumensivat myös ravitsemussuositukset, joiden mukaan punaista lihaa sisältäviä lämpimiä aterioita pitäisi syödä enintään kaksi viikossa. Uudet kansalliset suositukset ohjaavat ruokapalvelujen toteuttamista ja alalla annettavaa koulutusta.
Pietarsaarelaisen Snellman-elintarvikekonsernin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Vilma Wiitakorpi-Björkman pitää myönteisenä, että aiheesta käydään keskustelua, jonka myötä mahdolliset epäkohdat nostetaan esille. Väittely on kuitenkin ollut hyvin polarisoitunutta, mitä hän pitää valitettavana.
– Lisäksi keskustelussa on yleistetty monia asioita. Esimerkiksi lihantuotanto Suomessa on hyvin erilaista kuin vaikka Etelä-Amerikassa. Snellman tuottaa vastuullisesti laadukasta suomalaista lihaa, Wiitakorpi-Björkman sanoo Verkkouutisille.
Julkisessa keskustelussa olisi hänen mukaansa tärkeää muistaa kotimaisten ja ulkomaisten lihatuotteiden ero sekä erilaiset tuotantotavat ja vastuullisuusajattelu. Suomalainen lihantuotanto on tehnyt jatkuvasti toimia vastuullisen tuotannon eteen.
– Olisi hienoa saada alkutuotannon ponnistelut näissä asioissa enemmän esille, eikä vaan lokeroida syyllisiksi, Vilma Wiitakorpi-Björkman sanoo.
Kuluttajalähtöinen ajattelu on jäänyt varjoon viimeaikaisessa keskustelussa. On esimerkiksi kyseenalaista, kuinka kuluttajalähtöisiä ovat olleet keskitetysti päätetyt julkisen puolen valinnat.
– Kotimaisessa ruokavalikoimissa on tilaa erilaisille tuotteille ja vaihtoehdoille. Näin kuluttajat voivat itse tehdä valintojaan omista lähtökohdistaan, Vilma Wiitakorpi-Björkman toteaa.
– Jos yhä useampi nuori päätyy hakemaan lounaansa lähimarketista, kun tarjolla oleva ruoka ei enää kelpaa, onko se toivottava lopputulema?
Snellmanista muistutetaan myös Suomen ruoantuotannon jatkuvuudesta eli huoltovarmuusnäkökulmasta. Suomen ilmasto asettaa tiettyjä rajoja tuotannolle, jota maassa voidaan harjoittaa niin, että ruokaa on riittävästi.
– Monipuolisen ja laadukkaan ravinnon syöminen on jokaiselle ihmisille tärkeää, Wiitakorpi-Björkman toteaa.
LUE MYÖS:
”Törkeä väite” – Näin lihateollisuudesta vastataan lobbauskohuun (VU 3.12.2024)
