Skenaario, jossa marraskuun 2024 vaaleissa Yhdysvaltain presidentiksi nousisi henkilö, joka päättää lopettaa sotilasavun Ukrainalle ja loitontaa maataan Natosta, on ranskalaisprofessori Nicolas Tenzerin mukaan Euroopan kannalta painajaismainen.
– Vaaleihin liittyvät epävarmuustekijät ja edustajainhuoneessa viime viikkoina ilmennyt eripura sekä riski sisäisten jännitteiden voimistumisesta, jos sota Lähi-idässä leviää, ruokkivat entisestään tällaisia synkkiä ajatuksia, Pariisin maineikkaassa Sciences Po -yliopistossa toimiva Tenzer toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Presidentti Joe Bidenin päätös toimittaa Ukrainalle pitkän kantaman Atacms-ohjuksia on hänen mukaansa lieventänyt ainakin hetkeksi kritiikkiä siitä, että Yhdysvaltain hallinto ei olisi sitoutunut auttamaan täydelliseen voittoon. Moni kuitenkin epäilee, että Washingtonissa pelätään Venäjän täydellisen tappion seurauksia.
Jos poliittiset suhdanteet muuttuisivat niin, että Yhdysvallat kääntäisi katseensa pois Euroopasta, Eurooppa olisi Tenzerin mukaan vaikean tilanteen edessä. Se voisi toki ryhtyä toimiin puolustuskykynsä vahvistamiseksi, vedota kansainväliseen oikeuteen sekä vahvistaa taloudellista ja sosiaalista koheesiotaan.
– Vaikka Eurooppa siirtyisi sotatalouteen käsitteen täydessä merkityksessä, kuten presidentti Emmanuel Macron kesäkuussa 2022 ehdotti, kuluisi yli vuosikymmen ennen kuin se voisi saavuttaa Yhdysvaltojen tavanomaisen sotilaallisen potentiaalin, Tenzer sanoo.
Yhdysvaltojen veroisen ydinpelotteen rakentaminen edellyttäisi hänen mukaansa kunkin Euroopan valtion puolustusmenojen nostamista jopa 6–7 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta.
Nykytilanteessa on Tenzerin mukaan hyvin epävarmaa, kykenisikö Eurooppa torjumaan Venäjän konventionaalista hyökkäystä ilman Yhdysvaltojen apua. Ranskan, jonka ydinasejoukot ovat irrallaan Naton komentorakenteista, olisi tarkistettava perusteellisesti ydinaseoppejaan. Sama koskisi Britanniaa, joka on parhaillaan uudistamassa ydinaseistustaan kymmenillä miljardeilla euroilla.
– Ensimmäinen uhri olisi Ukraina. Myös Moldovan tulevaisuus vapaana maana olisi epävarma, kuten myös Baltian maiden ja jopa muiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden turvallisuus pitkällä aikavälillä. Balkanista voisi tulla jälleen kerran sotanäyttämö. Etelä-Kaukasus joutuisi takaisin Kremlin hallintaan, Georgian vastarinta murtuisi nopeasti ja Armenian pyrkimys vapautua entisen siirtomaaisäntänsä ikeestä tukahdutettaisiin alkuunsa, Tenzer arvioi.
USA:n radikaali suunnanmuutos saattaisi hänen mukaansa ajaa myös tietyt EU:n jäsenvaltiot ryntäämään Moskovan syliin.
– Säröjä on jo näkyvissä. Eräät maat – erityisesti Unkari, Itävalta, Kreikka ja tulevaisuudessa ehkä Slovakia – eivät sovella pakotteita täysimääräisesti, epäröivät takavarikoida Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja ja ovat haluttomia sitoutumaan varsinkaan toissijaisiin pakotteisiin, hän toteaa.