Venäjän toiminta muodostaa Suomen kansallisen turvallisuuden suurimman uhan, ja Suomi joutuu varautumaan pahantahtoiseen toimintaan, toteaa Suojelupoliisin vt. päällikkö Teemu Turunen.
Hän esitteli Supon vuosikirjan julkistamistilaisuudessa tiistaina.
– Jos arvioidaan Suomen turvallisuusympäristön muutosta viimeisen parin vuoden aikana, niin selvää on, että muutos on ollut perusteellinen ja pysyvä siinä mielessä, että esimerkiksi Venäjän suhteen paluuta entiseen ei enää ole.
– Mutta jos tilannetta verrataan viime syksyyn, jolloin julkistimme kansallisen turvallisuuden katsauksen, niin siihen nähden erityisen merkittäviä muutoksia tässä vuosikirjassa ei ole.
Turusen mukaan Venäjän toiminta muodostaa edelleen Suomen kansallisen turvallisuuden suurimman uhan.
– Ja vastaavasti puhumme myös Kiinasta ja terrorismin torjunnasta. Vuosikirja on tosiaan tumman sävyinen, ja niin on maailmakin ollut vuonna 2023.
– Venäjän hyökkäys Ukrainassa jatkuu jo kolmatta vuotta, ja heidän itseluottamuksensa on kasvanut rintamamenestyksen myötä. Suurvaltakamppailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on voimistunut, vastakkainasettelu on voimistunut ja käytössä on entistä aggressiivisempia keinoja. Yhteistyön edellytykset valtiollisella ja globaalilla tasolla ovat heikentyneet. Erilaisista riippuvuuksista – energia, raaka-aineet, teknologia – on tullut haavoittuvuuksia.
Käytännössä koko sääntöpohjainen maailmanjärjestys on Turusen mukaan tällä hetkellä uhattuna. Tällä on selkeitä ja vakavia vaikutuksia koko Euroopan ja Suomen turvallisuustilanteeseen.
– Meidän on Suomessa ja laajemmin Euroopassa arvioitava uusiksi pitkällä tähtäimellä turvallisuusuhkiin vastaamista. Joudumme varautumaan entistä härskimpään ja aggressiivisempaan pahantahtoiseen vaikuttamiseen.
Suurin osa Supon työstä keskittyy kolmen erilaisen uhkakuvan ympärille.
– Puhutaan Venäjästä, Kiinasta ja terrorismin torjunnasta. Tärkein näistä on tietysti Venäjä, Turunen sanoi.
– Venäjä kohtelee Suomea epäystävällisenä valtiona ja kohdistaa Suomeen laaja-alaista vaikuttamista sekä vakoilua. On hyvä kuitenkin muistaa, että Suomi ei ole Venäjän tärkeimpien prioriteettien joukossa.
Kyberoperaatioiden uhka kohonnut
Supo onnistui viime vuonna vähentämään merkittävästi Venäjän tiedustelutoimintaa Suomessa karkotuksilla, viisumikäytäntöjen muuttamisella sekä omalla vastatiedustelutyöllään. Venäjä on joutunut miettimään toimintatapojaan uusiksi.
– Itärajan tilanne on tietysti yksi esimerkki Venäjän muuttuneesta toimintatavasta. Meidän arviomme mukaan se on Venäjälle suhteellisen helppo tapa pitää Suomi varpaillaan. Kyse on välineellistetystä maahanmuutosta, jolla Venäjä reagoi Suomen Nato-jäsenyyteen ja pyrkii meitä painostamaan, Teemu Turunen totesi.
Kyberoperaatioihin liittyvä uhka on Supon arvion mukaan kohonnut samoin kuin kriittiseen infrastruktuuriin kohonnut uhka. Erityisesti merenalainen infra on haavoittuva.
– Joskaan emme pidä massiivista Suomen alueella tapahtuvaa lamaannuttavaa kriittisen infrastruktuurin iskua lähitulevaisuudessa todennäköisenä. Tältä osin arvio on entisellään, Turunen sanoi.
– Muitakaan entistä aggressiivisempia vaikuttamisen muotoja emme valitettavasti voi sulkea pois. Niitä voivat olla yksittäisiin suomalaisiin kohdistuva painostaminen, syytökset, pidätykset, omaisuuden takavarikointi. Tietyllä tavalla myös valtiollinen panttivankitoiminta on uudestaan noussut autoritaaristen valtioiden työkalupakkiin.
Hänen mukaansa Venäjän tiedustelupalveluiden häikäilemättömyyttä ei kannata aliarvioida.
– Nimenomaan tällaiseen pahantahtoiseen toimintaan joudumme varautumaan nyt ja tulevaisuudessa.
