Hallituksen kehysriihen alla on väläytelty niin sanotun terveysveron käyttöönottoa valtiontalouden tasapainottamiseksi ja suomalaisten terveyden edistämiseksi.
Elintarviketeollisuusliitto, Ammattiliitto Pro, Meijerialan Ammattilaiset ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL eivät kannata veroa, sillä se olisi niiden mukaan käytännössä hankalasti toteutettava ja veron ohjausvaikutus kuluttajiin epävarma.
– Varmaa sen sijaan on, että terveysvero heikentäisi kotimaisen ruoka-alan mahdollisuuksia kasvaa, työllistää ja investoida. Tämä olisi vastoin hallituksen tavoitteita koskien työllisyysasteen nostamista ja yritysbyrokratian vähentämistä.
Ay-liitot ja elintarviketeollisuus muistuttavat, että terveysveron kaltaisen veron käyttöönottoa on selvitetty ennenkin.
– Sokeriverotyöryhmä totesi jo vuonna 2013, että verotuksen aiheuttamia kulutusmuutoksia on erittäin vaikea ennustaa. Alhaisella verotasolla veron vaikutus hintaan jäisi vähäiseksi, jolloin vero ei myöskään ohjaisi kuluttajien valintoja.
– Jos verotaso taas asetetaan ohjausvaikutuksen näkökulmasta riittävän korkeaksi, kulutuksen muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja alan työpaikkoihin, ammattiliitot ja elintarviketeollisuus toteavat.
Niiden mukaan tilanne ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa. Valtiovarainministeriön verokartoituksessa vuodelta 2023 todetaan, että jo pelkästään terveydelle haitallisten tuotteiden määrittely riittävän yksiselitteisesti on osoittautunut vaikeaksi.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan laajapohjaisen ruoan veron kulutusta ohjaavat vaikutukset jäisivät hyvin pieniksi. Näin ollen uuden veron haitat ylittäisivät sen mahdolliset hyödyt. Terveysvero kasvattaisi byrokratiaa yrityksille ja verohallinnolle.
Liitojen ja elintarviketeollisuuden mukaan terveysveroa ei puolla sekään, että tuoreimpien tutkimustulosten valossa on mahdollista, että vaikka tuotteiden hinta veron vuoksi nousisi, pienituloisimmat ihmiset jatkaisivat totuttua kulutuskäyttäytymistään, mutta säästäisivät terveellisemmistä ruoista, kuten hedelmistä ja kasviksista.
– Veron vaikutus voisi siis olla kansanterveydellisestä näkökulmasta aivan päinvastainen kuin aiottu.
– Pohjoismaiseen esimerkkiin uskovan hallituksen kannattaa myös suunnata katseensa Tanskaan ja Norjaan. Molemmat maat kokeilivat verotusta, mutta luopuivat siitä käytännön hankaluuksien vuoksi, ammattiliitot ja elintarviketeollisuus huomauttavat.
