Siivotessa hajoaa esimerkiksi televisioita, selviää LähiTapiolan vahinkotiedoista. Kyselyn mukaan kiire tai liiallinen kuormitus on myös yksi yleisimmistä syistä, joiden takia ihmiset ottavat tietoisia vahinkoriskejä.
LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotietojen mukaan yleisimpiä siivouksen yhteydessä sattuvia vahinkoja ovat erilaiset rikkoutumiset. Yllättävän usein kärsijänä on televisio.
Yksi tyypillinen siivousvahinko sattuu, kun tavaroita tai huonekaluja siirretään siivouksen alta. Esimerkiksi tv-tasoa siirrettäessä tai televisiota nostettaessa televisio putoaa tai sen näyttö ottaa osumaa.
Toinen tyypillinen vahinko aiheutuu pölynimurin huitaisusta tai sen johdon sotkeentumisesta. Imurin letku tai muu osa voi esimerkiksi huitaista tietokoneen pöydältä alas tai rikkoa television näytön. Myös puhelimia ja silmälaseja rikkoutuu siivouksen tiimellyksessä.
LähiTapiolan vahinkotietojen mukaan siivotessa sattuu vuosittain kaikkiaan satoja vahinkoja.
– Loppuvuodesta monella on arjessa kuormitusta, ja joulusiivousta lähdetään suorittamaan väsyneenä ja kiireessä, jolloin vahinkoriski on luonnollisesti suurempi. Joskus voi olla parempi vaihtoehto levätä ensin ja siivota vasta sen jälkeen paremmalla energialla. Joulu tulee kyllä, vaikka tv-tason alta ei olisikaan imuroinut ennen sitä, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö Jussi Riikonen.
Jos joulusiivouksen tekee, kannattaa Riikosen mukaan aloittaa siistimällä ensin erilaiset tasot ja laittamalla irtain tavara paikoilleen. Esimerkiksi puhelimet ja kannettavat tietokoneet kannattaa nostaa pöydän nurkalta siivouksen ajaksi turvallisempaan paikkaan, josta ne eivät voi vahingossa pudota.
– Ennen kuin lähtee siirtelemään mattoa tai sohvaa esimerkiksi imuroidakseen, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja katsoa, ettei näiden päällä tai vaikkapa sohvan vieressä seinää vasten ole mitään kumoon huitaistavaa. Painavien huonekalujen liikuttelemiseen kannattaa mahdollisuuksien mukaan pyytää joku avuksi sen sijaan, että niitä lähtee rykimään yksin, Riikonen sanoo.
Uunia ei pidä jättää valvomatta kiireessäkään
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista on joskus toiminut tietoisesti tavalla, johon tiesi sisältyvän vahinkoriskin. Vain 15 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan toiminut näin.
Esimerkiksi lähes puolet (46 %) kertoi jättäneensä astianpesukoneen tai pyykkikoneen päälle poistuessaan asunnosta ja 32 prosenttia kertoi jättäneensä palovaroittimen toimivuuden tarkistamatta riittävän usein.
Vastaajista 43 prosenttia vahinkoriskin tietoisesti ottaneista kertoi syyksi, että se oli käytännön kannalta kätevintä arjessa. Reilu neljäsosa (26 %) kertoi syyksi kiireen tai liiallisen kuormituksen.
– Jouluna voi olla tavallistakin suurempi houkutus jättää vaikkapa jouluruuat uuniin hautumaan tai ensimmäinen koneellinen tiskiä pyörimään siksi aikaa, kun lähtee itse puuhaamaan jotain muuta, Riikonen sanoo.
– Ajansäästö voi kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi. Joulun ja koko uuden vuodenkin suunnitelmat voivat mennä äkkiä uusiksi, jos sattuu esimerkiksi tulipalo eikä paikalla ole ketään aloittamassa sammutusta. Vaikka riski on pieni, vahinko voi olla niin suuri, ettei pientäkään riskiä kannata ottaa.
Myöskään joululahjaksi saatuja akkukäyttöisiä laitteita, kuten puhelimia, tietokoneita tai vaikkapa lihasvasaroita, ei pidä jättää lataukseen ilman valvontaa.
Kolme vinkkiä joulunajan vahinkojen ennaltaehkäisyyn
– Jos teet joulusiivouksen, siirrä ensin irtain tavara tasoilta ja siivousvälineiden lähettyviltä paikkaan, josta ne eivät voi pudota tai kaatua. Pyydä tarvittaessa apua esimerkiksi huonekalujen liikutteluun.
– Tarkista palovaroittimien toimivuus. Hellalta alkunsa saaneet palot ovat yleisin keittiön tulipalojen aiheuttaja. Varmista, että alkusammutusvälineet, kuten sammutuspeitto, ovat lähellä, äläkä jätä ruokaa liedelle vahtimatta.
– Älä jätä kodinkoneita päälle tai akkukäyttöisiä laitteita lataukseen, jos poistut kotoa tai et pysty valvomaan niitä.
Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 053 henkilöä 26.4–2.5.2024 välisenä aikana. Heistä 885 kertoi joskus toimineensa tavalla, johon tiesi sisältyvän vahinkoriskin. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaa). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.
