Helsingin pormestari, taloustieteilijä Juhana Vartiainen ei allekirjoita julkisuudessa pyöriviä väitteitä vientialoihin pohjaavan palkkamallin vaikutuksista julkisten alojen palkkoihin.
Hän vastaa X-palvelussa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murrolle. Murto jakoi tästä löytyvän Helsingin Sanomien kirjoituksen. Siinä väitetään, että hallitus haluaa suitsia niin sanotulla vientimallilla julkisen sektorin palkkojen nousua. Kirjoituksessa sanotaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) puhuneen itsensä solmuun hoitajien ja opettajien palkoista.
– Toivomme OAJ:ssa vahvasti, että vientimallilain lopputulema on se, mitä pääministeri on todennut, että mm. opettajia ei ajeta lailla palkkakuoppaan, Katarina Murto kirjoittaa.
Samoilla linjoilla oli myös esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson.
– Orpo jatkaa oudoilla paikkaansa pitämättömillä lausunnoillaan. Hallituksen esityksen idea on nimenomaan hillitä hoitajien ja opettajien palkankorotuksia. Orpo aliarvioi suomalaisia kun luulee, että voi pokkana väittää päinvastaista, Andersson kirjoitti X:ssä, viitaten samaan HS:n tekstiin.
Juhana Vartiainen on asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa palkkamallista levitetään väärää tietoa.
– Katarina Murto toistaa sitkeää mutta virheellistä myyttiä. Pohjoismaisen vientimarkkinoiden tarkoitus on nimenomaan mahdollistaa hoitajien palkannousu, Vartiainen sanoo.
Mallissa vientialojen palkankorotukset määrittävät katon muillekin. Esimerkiksi Ruotsissa on toimittu vientivetoisella palkkamallilla jo pitkään.
”Kriisi ja umpikuja”
Juhana Vartiainen viittaa vastauksessaan helmikuussa kotisivuillaan julkaisemaansa kirjoitukseen.
Hän selvittää siinä, miksi vientimalli mahdollistaa esimerkiksi juurikin hoitajien palkkojen nousemisen.
– Fakta: Mikään vahvojen ammattiliittojen sopimusjärjestelmä ei toimi niin, että eri alat saavat neuvotteluissa selvästi erilaisia yleisiä palkankorotuksia. Työehtosopimusneuvottelut luovat lopputuloksen, jossa kaikkien palkankorotukset lopulta mitoittuvat korkeimman korotuksen mukaan, Juhana Vartiainen sanoo.
Hän huomauttaa, että julkisten alojen palkoissa on todellinen nousupaine jo henkilöstöpulankin takia. Jos palkkaneuvotteluiden pohjana olevaa mallia ei muuteta, ovat seuraukset mahdollisesti hyvinkin vakavia julkiselle taloudelle.
Juhana Vartiainen havainnollistaa asiaa esimerkeillä. Hänen mukaansa vaihtoehtoja on nykytilanteessa kaksi. Ensimmäinen niistä on ”julkisten alojen palkkajohtajuus”.
– Jos vallitsevaan toimintatapaan ei tehdä mitään muutoksia, se toteutuu julkisten alojen palkkajohtajuuden kautta. Ja koska kaikki näkevät sekä ennakoivat julkisten alojen ammattiliittojen ulosmittaavan tässä tilanteessa kovat palkankorotukset, kaikkien muidenkin sopimusalojen ammattiliitot mitoittavat omat vaatimuksensa samalle tasolle, Vartiainen havainnollistaa.
– Jos esimerkiksi hoitajien uskotaan saavan 4 prosentin korotukset, myös vientiliitot vaativat (ja saavat) 4 prosenttia, vaikka työllisyys ja kilpailukyky sallisivat oikeastaan vain 3 prosentin korotukset, hän jatkaa.
Tällaisessa tilanteessa julkisen alan ammattiliitot toimivat palkkajohtajina ja koko kansantalouden kustannuskyky nousee Vartiaisen mukaan nopeammin kuin mitä Suomen kilpailukyky sallii.
– Tämä ei pitkällä tähtäimellä ole kenenkään etu – ei edes niiden, jotka lukeutuvat palkkakierroksen voittajiin. Kustannustasomme nousee liian korkeaksi, vienti kärsii, talouskasvu hidastuu ja julkinen talous rapautuu. Edessä on kokonaistaloudellinen kriisi ja umpikuja, eikä kasvavien alijäämien julkistalous suoriudu velvoitteistaan, vaan palveluja joudutaan karsimaan edelleen.
Vientimallissa eli niin kutsutussa pohjoismaisessa palkkamallissa sitoudutaan käytännössä siihen, että julkiset alat saavat omissa neuvotteluissaan saman yhdessä sovitun kustannusten nousun kuin vientialat.
– Homman “juju” on siinä, että esimerkiksi 3 prosentin sopimus ei mitenkään estä – eikä sen ole tarkoituskaan estää – hoitajien ja julkisalojen korkeampia, esimerkiksi 4 prosentin korotuksia. Se ylimääräinen prosentti voi toteutua markkinavoimien eli paikallisten palkkasopimusten kautta (näitä järjestelyjä kutsutaan vanhentuneella termillä joskus myös “liukumiksi”), Juhana Vartiainen sanoo.
Hän muistuttaa, ettei mikään voi estää tällaista paikallista palkkojen nousua.
– Uskonkin, että naisvaltaisten julkisalojen palkkakehitys tulee tulevaisuudessa olemaan hyvää ja muuta taloutta parempaa.
Vartiaisen mukaan näin on käynyt Ruotsissa, missä hoiva-alan palkat ovat nousseet muita nopeammin paikallisin sopimuksin. Hän huomauttaa Ruotsin sovittelutoimiston demaritaustainen pääjohtaja Irene Wennemon jopa luonnehtineen hoitajia ”mallin voittajiksi”.
Juhana Vartiainen summaakin, että pohjoismaisen palkkamallin todellinen tarkoitus on rajoittaa teollisuuden palkkavaateita ja mahdollistaa siten julkisten alojen palkkojen nousu ilman kokonaistaloudellista kilpailukykyongelmaa.
Katarina Murto toistaa sitkeää mutta virheellistä myyttiä. Pohjoismaisen vientimarkkinoiden tarkoitus on nimenomaan mahdollistaa hoitajien palkannousu. https://t.co/jDEtX5CKwU
— juhana vartiainen (@filsdeproust) September 17, 2024
