Työministeri Arto Satonen (kok.) ja Helsingin pormestari Juhana Vartiainen arvioivat, että mahdolliset kielitaito-ongelmat ovat ratkaistavissa mitä tulee ulkomaisen työvoiman rekrytointiin sosiaali- ja terveysalalle.
– Jos ongelmia ilmenee, me tehostamme sitä (kielikoulutusta). Mutta ei meillä ole oikeastaan vaihtoehtoa. Kun itse keskustelen Helsingin sote-alalla ja tapaan filippiiniläisen hoitajan, selvästi osataan kyllä suomea. Ymmärrämme tämän huolen, mutta arvioni on, että se pystytään ratkaisemaan, kommentoi Vartiainen työ- ja elinkeinoministeriön tilaisuudessa torstaina eilen keskiviikkona julkaistua ammattiliitto SuPerin kyselytutkimusta, jonka mukaan kielitaidon puutteet ovat johtaneet sote-alan työpaikoilla vaaratilanteisiin.
Työministeri Satonen oli samoilla linjoilla:
– Vaihtoehto ei ole se, että me toteamme, että emme ota ulkomaalaisia, koska silloin meillä on liian vähän tekijöitä.
Työministeri viittasi lukuihin, joiden mukaan Suomessa eläköityy vuosittain 10 000 – 15 000 henkeä enemmän työvoimaa kuin tulee tilalle. Työvoimapula koettelee etenkin sote-alaa, mutta myös maataloutta, puutarha-alaa ja osin rakennusalaa.
Vartiainen kuvasi taas Helsingin tilannetta. 2030-luvulle tultaessa kaupungista eläköityy sote-alalta etenkin sairaanhoitajia ja lähihoitajia, molempia parisen tuhatta.
Satonen matkustaa lähipäivinä Filippiineille ja Vietnamiin. Matkan tarkoituksena on luoda yhteistyön malli kansainvälisten rekrytointien edistämiseksi maiden kanssa. Mukana on myös pormestari Vartiainen. Matkaan lähtee kaikkiaan yli 50 hengen sidosryhmävaltuuskunta
Filippiiniläiset ovat tähän mennessä tulleet Suomeen erityisesti sote-, ravintola-, palvelu- sekä teollisuusaloille. Vietnamilaiset taas ovat tulleet erityisesti alkutuotantoon sekä ravintola- ja palvelualoille.
Vartiaisen ja Satosen omat kokemukset filippiiniläisistä hoitajista ovat olleet hyviä:
– Kun käyn katsomassa 93-vuotiasta äitiäni hoivakodissa, siellä heitä on ja ovat hyvin pidettyjä, kuvasi Vartiainen.
Satonen taas kertoi esimerkin tuntemastaan hoivakodista, jossa filippiiniläisten rekrytointi oli johtanut siihen, että myös suomalaiset hoitajat halusivat pysyä siellä töissä.
– Sieltä oli tätä ennen lähtenyt väkeä, kun koettiin, että työkuorma oli liian iso. Sitten kun he saivat rekrytoitua filippiineiltä noin kymmenen henkilöä, vaikka siinä oli tiettyjä kielitaitohaasteita ja muita, se johti siihen, että enää ei lähtenyt omaa väkeä pois.
Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä kuvasi tilaisuudessa, että sote-alan ammattien kielitaitovaatimukset ovat jo varsin korkeat hoiva-avustajia lukuun ottamatta. Hämäläisen mukaan Suomella ei ole vielä pysyvää mallia kielikoulutuksen järjestämisestä lähtömaassa, mutta ”on jo olemassa reittejä, että pystytään kouluttamaan lähtömaassa ja sitten sitä kielikoulutusta jatketaan työpaikalla”.
LUE MYÖS:
Työministeri rekrytointimatkalle Kaakkois-Aasiaan – mukana myös Helsingin pormestari
Ammattiliiton kysely: Tällaisia vaaratilanteita syntynyt kieltaidon puutteesta
