Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnalle puolustusselonteon. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopran (kok.) mukaan turvallisuusympäristön pysyvän muutoksen myötä myös puolustusratkaisujen perusta on muuttunut.
– Jatkossa Suomen puolustus nojaa asevelvollisuuteen, reserviläisarmeijaan ja toimintaan osana Naton yhteistä puolustusta. Tämä kokonaisuus on vahva perusta puolustuksemme uskottavuudelle, hän toteaa tiedotteessaan.
Kyse on ensimmäisestä Nato-jäsenyyden ajan puolustusselonteosta ja siinä linjataan puolustuksen kehittämistarpeita ja suuntaviivoja muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
– Venäjä muodostaa pitkäkestoisen ja jatkuvan uhan, joka ei poistu mahdollisen – joskin epätodennäköisen – Ukrainan tulitauon tai rauhan myötä. Tästä syystä Suomen on jatkettava määrätietoisesti kansallisen puolustuksen ja Naton pelotteen kehittämistä, Kopra sanoo.
– Olemme Suomessa aina ottaneet puolustuksen vakavasti, ja se näkyy toiminnassamme. Tämä oikeiden asioiden tekeminen on myös tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeää. Riippumatta maailmanpoliittisista kehityksistä, kuten Yhdysvaltain kehityskuluista, meidän on pidettävä kiinni omasta linjastamme ja vahvistettava puolustustamme, hän jatkaa.
Selontekoa on valmisteltu puolustusministeriön johdolla syksystä 2023 ja prosessiin on osallistunut parlamentaarinen seurantaryhmä, johon myös Kopra on kuulunut. Eduskunta aloittaa selonteon käsittelyn kevätkaudella.
– Olemme linjanneet selonteossa, että jalkaväkimiina-asian selvittämistä jatketaan. Valiokunta tulee kiinnittämään erityistä huomiota Puolustusvoimien näkemykseen ja Ukrainan sodasta saatuihin kokemuksiin. Ukrainan sodan kuva viittaa siihen, että Suomen asemaa Ottawan sopimuksen suhteen voi olla tarpeen harkita uudelleen, Kopra kertoo.
Hän sanoo, että puolustusvaliokunta tekee laajan kuulemiskierroksen ja arvioi selontekoa sekä tilannetta syvällisesti.
– On tärkeää, että puolustusta kehitetään mahdollisimman laajan kansallisen yksimielisyyden tukemana, Kopra toteaa.