Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat Petteri Orpon (kok.) hallitusta etenemään päättäväisesti hallitusohjelmaan kirjatuissa hankintalain uudistuksissa. Julkisissa hankinnoissa on järjestöjen mukaan vähintään satojen miljoonien eurojen tehostamispotentiaali.
– Suomessa julkinen sektori ostaa tukipalveluita erittäin laajasti julkisomisteisilta yhtiöitä ja ohittaa näin velvollisuuden kilpailuttaa ostot. Häviäjänä on veronmaksaja. Kilpailua lisäämällä ja markkinoita avaamalla voimme luoda potentiaalia julkisen talouden säästöille ja paikalliselle elinvoimalle. Toivomme, että hallituksella on luottamusta suomalaisiin yrittäjiin ja yrityksiin, kun se linjaa hankintalain valmistelun jatkoaskeleista, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo tiedotteessa.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan tärkeä keino kilpailun lisäämiseen on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan julkisen toimijan tulisi omistaa vähintään kymmenen prosenttia in-house-yhtiön osakkeista, jotta se voi ostaa yhtiöltä ilman kilpailutusta.
– Suomeen on muodostunut kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellinen julkisten in-house-yhtiöiden ilmiö, jossa yhtiöt ovat suuria ja niillä on paljon omistajia, joista osa omistaa vain promilleja yhtiöistä. Osa näistä järjestelyistä on jo todettu markkinaoikeudessa laittomiksi, Pentikäinen toteaa.
EK:n laskelmien mukaan kymmenen prosentin omistusvaatimus johtaisi muutoksiin erityisesti tukipalveluiden, kuten ICT- sekä talous- ja yleishallinnon palveluiden, tuotannossa. Esimerkiksi sote-alalla sellaisia in-house-yhtiöitä, jotka joutuisivat tekemään toiminnassaan laajoja muutoksia, on puolestaan erittäin vähän.
– Niillä toimialoilla, joissa kymmenien tai jopa satojen omistajien in-house-yhtiöillä on merkittävä rooli, on myös markkinatoimijoita, jotka pystyvät tuottamaan in-house-yhtiöiden nykyisin tuottamia tukipalveluita. Tämä perustelee kymmenen prosentin omistusvaatimusta, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa.
Jyväskylän yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa in-house-yhtiöiden tuottavuuden on arvioitu jäävän markkinatoimijoita heikommaksi.
– Kun ostoja ei kilpailuteta, tukipalveluille ei synny markkinaa. Kun ei ole markkinaa, in-house-ostoja voidaan perustella markkinan puuttumisella. Kun in-house-yhtiöt eivät avaa yksikkökustannuksiaan, kunnissa ja hyvinvointialueilla ei kyetä vertailemaan eri vaihtoehtojen tehokkuutta. Tämä noidankehä on murrettava, ja hallitusohjelmassa on siihen keinot. Nyt on toimeenpanon aika, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen kiteyttää.
