Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 12,2 miljardia euroa eli 4,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä ylitti näin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen kolmen prosentin viitearvon.
Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka eli EDP-velka oli vuoden 2024 lopussa 226,7 miljardia euroa, joka oli 82,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 12,2 miljardia euroa vuonna 2024. Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 4,0 miljardilla eurolla edellisvuodesta.
Vuoteen 2023 verrattuna valtionhallinnon alijäämä syventyi ja paikallishallinnossa rahoitusaseman heikkeneminen pysähtyi. Julkisyhteisöjen alijäämän kehitykseen vaikutti kuitenkin eniten sosiaaliturvarahastojen ylijäämän supistuminen alle miljardiin euroon.
Työeläkelaitokset olivat edelleen reilusti ylijäämäisiä, mutta muut sosiaaliturvarahastot kääntyivät yli miljardi euroa alijäämäiseksi. Valtionhallinnon alijäämä oli 10,0 miljardia euroa, mikä oli noin 1,0 miljardia euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Paikallishallintosektorin alijäämä oli 2,8 miljardia euroa vuonna 2024 ja rahoitusasema pysyi lähes ennallaan.
Paikallishallinto oli 1,0 miljardia alijäämäinen ja hyvinvointialuehallinnon alijäämä 1,8 miljardia euroa.
Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat ja kierrossa olevat kolikot. Myös ARA-korkotukilainat luetaan julkisyhteisöjen velkaan.
Valtiokonttorin mukaan valtionhallinnon bruttovelka oli viime vuonna 189,1 miljardia euroa.
