Lomalla alkoholinkäyttö voi helposti lisääntyä, sillä työ ja muut arjen velvoitteet eivät ole määrittämässä päivä- ja viikkorytmiä. Kynnys alkoholijuoman korkkaamiselle keskellä viikkoa ja keskellä päivää on matalampi. Joillekin voi lomalla muodostua tavaksi nauttia pari rentouttavaa alkoholijuomaa päivittäin.
Lomapäivällä tissuttelu voi kuulostaa harmittomalta rentoutumisstavalta. Lomalla tapahtuvaan päivittäiseen alkoholin käyttöön tulee helposti suhtauduttua myös eri tavalla, sillä kyse on vain korkeintaan viikkoja kestävästä tilanteesta. Vaikka kyse olisikin vain pienten määrien juomisesta eivätkä alkoholin riskirajat ylity, pitkällä aikavälillä siihen liittyy monenlaisia riskejä.
A-klinikan lääketieteellisen johtajan Ulriika Sundellin mukaan alkoholin käyttö vaikuttaa sekä yksittäisten elinten ja solujen toimintoihin, kuin myös laajasti elimistön eri toimintakokonaisuuksiin. Hänen mukaansa alkoholin vaikutukset ovat sitä laajempia ja voimakkaampia, mitä runsaampaa ja pitkäkestoisempaa käyttö on.
– Alkoholi rasittaa sisäelimistä etenkin maksaa ja haimaa. Alkoholin käytön seurauksena esiintyy esimerkiksi alkoholin aiheuttamaa maksan tulehdusta, rasvoittumista, sidekudostumista ja kirroosia. Alkoholin seurauksena haima tuottaa toksisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa haimatulehduksen jopa jo yksittäisen rajun juomisen seurauksena, Sundell kertoo Verkkouutisille.
Sundell muistuttaa, että alkoholi on myös karsinogeeni eli syöpää aiheuttava yhdiste. Alkoholin aiheuttama syöpäriski on sitä suurempi, mitä pitkäkestoisempaa ja runsaampaa juominen on.
Monet nauttivat alkoholia rentoutuakseen. Sundell huomauttaa, että alkoholin akuutti käyttö nostaa usein mielialaa ja lisää mielihyvän kokemusta nousuhumalan aikana, mutta jo laskuhumalan vaikutus on päinvastainen. Lisäksi alkoholin tiedetään heikentävän esimerkiksi unen laatua.
Hän muistuttaa, että mitä suuremmat määrät, sen suuremmat ja haitallisemmat ovat myös alkoholin vaikutukset.
– Elimistö tottuu nopeasti ja hakeutuu uuteen tasapainoon. Riskirajoja vähäisempikin käyttö on jo elimistölle haitallista, mutta haitat kasvavat annosten myötä.
Alkoholin käytön korkean riskin rajaksi on arvioitu miehillä 6–7 annosta päivässä tai 23–24 annosta viikossa. Naisilla vastaava määrä on 5–6 annosta päivässä tai 12–16 annosta viikossa. Kohtalaisen riskin tasoksi määritellään miehillä 14 ja naisilla seitsemän annosta viikossa.
Maksan voi pilata yhden kesän aikana
Säännöllisen alkoholinkäytön tiedetään rasittavan etenkin maksaa. Voiko ihminen pilata maksansa kunnon yhden kesäloman aikana?
– Voi pilata etenkin, jos taustalla on jo muita maksaa rasittavia tekijöitä, esimerkiksi ylipainon aiheuttama rasvamaksa ja alkoholinkäyttö on runsasta.
Hyvänä uutisena on se, että maksa toipuu yleensä rasituksesta nopeasti. Jos oletuksena on, että henkilön päivittäinen alkoholinkäyttö loppuu loman jälkeen, maksa-arvot puolittuvat kahden viikon raittiuden jälkeen.
Edellytyksenä on se, että maksalle ei ole ehtinyt tulla pysyviä vaurioita.
– Lähtökohtaisesti käyttömääristä ja kestosta riippuen palautumista tapahtuu. Mitä suurempi rasite, sen pidempi palautumisaika.
Säännöllinen tai jopa päivittäinen alkoholinkäyttö altistaa myös lukuisille muille riskeille kuin sisäelinvaurioille.
– Tapaturma-alttius kasvaa, fyysinen ja psyykkinen toimintakyky huononee, suorituskyky laskee, työkyky alenee, riskit liikenteessä kasvavat, rahaa kuluu runsaasti, läheisiin ihmissuhteisiin vaikutus on usein negatiivinen, Sundell luettelee.
Mikäli perheessä on lapsia, ovat vanhemman alkoholin aiheuttamat haittavaikutukset lapseen pahimmillaan elinikäisiä.
Jos alkoholinkäytöstä tulee loman aikana päivittäistä, voiko henkilön olla vaikea lopettaa juomista loman päättymisen jälkeen?
– Voi olla. Elimistö tottuu alkoholiin ja muihin ympäristön muutoksiin melko nopeasti hakeutumalla uuteen homeostaasiin. Toleranssi kasvaa käytön myötä ja vieroitusoireiden esiintyvyys ja vakavuus lisääntyvät.
Äkillinen juominen lopettaminen aiheuttaa Sundellin mukaan myös riskiä vakaville vieroitusoireille kuten eteisvärinälle, kouristuskohtauksille, aivotapahtumille, joka pahimmillaan voi olla tiamiinin puutoksesta johtuva Wernicken enkefalopatia.
Ei vain yksilön ongelma
Jatkuva alkoholinkäyttö ei aiheuta ongelmia vain alkoholinkäyttäjälle ja hänen läheisilleen, vaan kyse on myös yhteiskunnallisesta ongelmasta. Sundellin mukaan kyse on merkittävästä yhteiskunnallisesta haitasta.
– Suomessa alkoholinkäyttö nähdään arkipäiväisenä ja hyväksyttävänä, minkä takia asenteet ovat monessa kodissa hyvin välinpitämättömiä sen aiheuttamien haittojen osalta. Ihmiset kasvavat perheissä, joissa kasvetaan alkoholinkäytön normalisoimassa ja arkipäiväistämässä ilmapiirissä. Ongelmat kasautuvat ja siirtyvät seuraaville sukupolville.
Yksilön alkoholinkäytöstä aiheuttaa yhteiskunnalle niin välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Välittömiä kustannuksia syntyy esimerkiksi järjestyksenpidosta, sosiaalihuollosta sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidosta ja avohoidosta. Välillisiksi kustannuksiksi voidaan laskea alkoholiehtoisten kuolemien ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten aiheuttamat tuotantopanosmenetykset sekä työntekijöiden sairauspoissaolojen aiheuttamat menetykset työajassa.
– Päivystyskäynneistä iso osa johtuu akuuteista päihtymyksistä tai niiden seurannaisvaikutuksista. Terveydenhuoltokulujen lisäksi työssä poissaolot ja poliisin hälytystehtävät lisääntyvät, lasten kaltoinkohtelu kasvaa, parisuhteet kriisiytyvät ja iso määrä läheisiä voi huonosti. Väkivalta ja muu impulsiivinen toiminta lisääntyy. Henkirikoksista suuri osa tehdään Suomessa yhä alkoholin vaikutuksen alaisina, Sundell toteaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan välillisiä kustannuksia on viimeksi tarkasteltu erillistutkimuksessa vuoden 2012 tietojen pohjalta. Silloin alkoholinkäyttö maksoi yhteiskunnalle vähintään runsaat kaksi miljardia euroa. Tuotanto- ja työpanosmenetysten sekä työntekijöiden sairauspoissaolojen aiheuttamien työajan menetysten laskennalliset kustannukset olivat liki 940 miljoonaa euroa.
Valtaosa välittömistä haittakustannuksista lankeaa julkisen sektorin maksettaviksi. Esimerkiksi vuonna 2016 alkoholinkäytön välittömät kustannukset olivat noin 870 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin maksettavaksi tuli tästä noin 664 miljoonaa euroa. Sosiaaliturvan piiriin kuuluvat haittakustannukset muodostivat 42 prosenttia julkiselle sektorille aiheutuvista kustannuksista, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito 44 prosenttia ja terveydenhuolto noin 15 prosenttia.
LUE MYÖS:
Juotko liikaa? Asiantuntija kehottaa kysymään itseltään nämä asiat
Haittaako juominen työtäsi? Tunnista nämä vaaranmerkit
Epäiletkö lapsesi käyttävän päihteitä? Nämä merkit paljastavat