Kirjailija, juristi ja vihreiden ex-puolueaktiivi Jarkko Tontti varoittaa ilmassa olevista pyrkimyksistä kitkeä vihapuhetta.
– Vaikutelmani on, että Suomessa erityisesti viiden vuoden sisällä sananvapauden puolustajien joukko on vähentynyt ja niiden joukko kasvanut, jotka eri perustein toivovat sananvapauden rajoittamista, Tontti arvioi Nykypäivän haastattelussa.
Pyrkimyksillä rajoittaa sananvapautta Tontti viittaa sinänsä hyvää tarkoittaviin kampanjoihin ja lainsäädännöllisiinkin kiristysvaatimuksiin vihapuheen kitkemiseksi. Juristille vihapuhe on kuitenkin ”ongelmallinen käsite”. Vihapuhe on tulkinnanvaraista eikä sitä löydy Suomen lainsäädännöstä.
Jarkko Tontti on paitsi kirjailija myös juristi ja oikeustieteen tohtori. Hän on aiemmin työskennellyt juristina eduskunnassa, oikeusministeriössä ja Espoon käräjäoikeudessa. Vihreiden eduskuntaryhmässä hän on toiminut lainsäädäntösihteerinä, myöhemmin ryhmäsihteerinä. Tontti sanoo ymmärtävänsä monien huolen keskustelukulttuurin muuttumisesta sosiaalisen median myötä entistä aggressiivisemmaksi.
– Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että avoimella yhteiskunnalla on hintansa. Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka käyttävät oikeuksiaan väärin ja hölmöllä tavalla. Itse olen valmis maksamaan tämän hinnan, koska pitkällä aikavälillä olemme huolestuttavalla tiellä, jos ryhdymme rajoittamaan sananvapautta.
Netissä ei saa sanoa tai tehdä mitä tahansa. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, laiton uhkaus, vainoaminen, uskonrauhan rikkominen – näistä voidaan jo nykyisinkin tuomita ja on tuomittukin.
Jarkko Tontin mielestä Suomen lainsäädäntöä pitäisi sananvapauden osalta pikemminkin höllentää kuin kiristää. Hän poistaisi rikoslainsäädännöstä ainakin niin sanotun jumalanpilkkapykälän sekä pohtisi vakavasti sitä, onko vankeusrangaistuksen mahdollisuus törkeissä kunnianloukkausrikoksissa paikallaan. Suomen lainsäädäntö herättää Tontin mukaan näiltä osin usein ”kummastusta” länsimaisissa verrokkimaissa kansainvälisten kokousten yhteydessä. Tontti kuuluu kansainvälisen kirjailijajärjestö PEN Internationalin hallituksen johtoryhmään.
Jarkko Tontti väittää, että Suomessa todella vakavaa, vaarallista ja uhkailevaa vihapuhetta on vähemmän, mitä julkisesta keskustelusta saattaisi ymmärtää. Toki meilläkin on esimerkiksi toimittajia, joita vainotaan. Tapauksiin on syytä puuttua jämäkästi.
– On kuitenkin eri asia lähteä suitsimaan ihmisiä nykyistä tiukemmin toimin vaikkapa siinä, mitä he ajattelevat maahanmuutosta. Pitäisi ymmärtää, että taustalla on ihminen, jota jokin asia polttelee. Vaikka hän sanoisikin sen vähän kiivaasti ja kärkkäästi.
Kirjailija muistuttaa, että sosiaalinen media mahdollistaa keskustelun laaja-alaiselle ihmisjoukolle, josta kaikilla ei ole hienostuneen ja fiksun puheilmaisun taitoa. Rikoslaki on hänestä kuitenkin ”todella huono väline opettaa ihmisille hyviä käytöstapoja”. Parempi keino on olla provosoitumatta.
– Kun lapsi suuttuu, huonointa mitä vanhempi voi tehdä, on suuttua myös. Sama pätee yhteiskunnalliseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Poliitikkojen ja muidenkin pitäisi vastata vihapuheeseen rauhallisella puheella sen sijaan, että ryhdytään heti vaatimaan järeämpiä keinoja.
Nykypäivässä julkaistu Jarkko Tontin haastattelu luettavissa kokonaisuudessaan Verkkouutisten Plus-osiosta ilmaiseksi kirjautumalla. Siinä hän pohtii myös sosiaalisen median ”heimoutumista” sekä kritisoi entistä puoluettaan vihreitä vastakkainasettelujen lietsomisesta.
