Länsimaat voivat olla jo tietämättään kolmannessa maailmansodassa, arvioi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) Turun Sanomille.
Venäjän sota Ukrainassa on luonut railoa Ukrainan tukemisen kannattajien ja vastustajien välillä. Esimerkiksi Saksassa liittokansleri Olaf Scholz ei ole antanut Ukrainalle lupaa käyttää pitkän kantaman ohjuksia venäläiskohteisiin, koska on pelännyt sen eskaloivan konfliktin maailmansodaksi.
Tilanne vertautuu Halla-ahon mukaan toista maailmansotaa edeltävään aikaan. Tuolloin Ranska ja Iso-Britannia olivat haluttomia auttamaan Puolaa ja Tshekkoslovakiaa, koska pelkäsivät tilanteen eskaloituvan sodaksi.
– Juuri tämä yritys välttää maailmansota ja länsimaiden haluttomuus tunnustaa tosiasioita johtivat toiseen maailmansotaan, Halla-aho varoittaa.
Sodan välttäminen voi Halla-ahon mukaan kääntyäkin itseään vastaan.
– Pelkään, että me olemme jo kolmannessa maailmansodassa, mutta me emme näe sitä, koska yritämme niin kovasti välttää sitä, Halla-aho varoittaa.
– Juuri tosiasioiden sivuuttaminen tekee suuremmasta katastrofista todennäköisemmän.
Haluttomuus näkyy esimerkiksi siinä, että kaikki tietävät, etteivät Itämeren kaapelikatkoihin syyllistyneen Eagle S -aluksen käskyt eivät tulleet Cookinsaarilta. Silti Venäjää tai Kiinaa ei haluta nimetä syyllisiksi, sillä se edellyttäisi vastatoimia, joihin kukaan ei ole valmis.
Tilanne on Halla-ahon mukaan ihmisnäkökulmasta ymmärrettävä. Ihmisillä on taipumus pettää itseään niin pitkään kuin mahdollista, eivätkä 1930-luvulla kansalaisetkaan halunneet eskaloida tilannetta. Se olisi edellyttänyt kivuliaita ja kalliita päätöksiä, joita on vaikea markkinoida kansalaisille demokraattisessa yhteiskunnassa.
Halla-aholle ensisijaista on Venäjän tappio sodassa. Se on hänestä Ukrainan voittoakin tärkeämpää. Hän on myös pitänyt Ukrainan tukemisen tärkeyttä esillä tapaamisissaan liittolaismaiden edustajien kanssa.
Venäjän voitto lähettäisi puhemiehen mielestä maailman diktatuureille viestin, että imperialististen seikkailuiden hinta kannattaa maksaa, koska länsimailta loppuu taloudellinen että materiaalinen suorituskyky sekä henkinen resilienssi.
– Itse näen suurimman vaaran siinä, että Venäjä ei häviä tätä sotaa tai että se saavuttaa mitä tahansa tavoitteitaan tällä sodalla, Halla-aho tiivistää.
Tilanne on länsimaille hankala, koska Venäjällä resilisenssiä on historiallisista syistä paljon. Siksi olisikin välttämätöntä, että länsimaat tekevät puhein että teoin selväksi, Ukrainan tarpeisiin pystytään tuottamaan loputtomasti materiaalia.
Suomelle ja länsimaille Halla-aholla on myös yksi neuvo.
– Jos emme tiedä, olemmeko sodassa, kannattaa aina olettaa, että olemme, Halla-aho linjaa.
