Eduskunta ilmoitti keskiviikkona määränneensä vatsatautitartuntaketjun vuoksi etätöihin henkilökunnan, jonka läsnäolo ei ole välttämätöntä. Kaikki lainsäädäntötyöhön liittymättömät tilaisuudet peruttiin loppuviikon osalta.
Valtiopäivätyö etenee silti suunnitellusti. Etätyömääräyksen kerrotaan olevan varotoimenpide valiokunta- ja istuntotyön turvaamiseksi.
Ilta-Sanomien mukaan vatsatautitartunnan on saanut noin 45 eduskunnassa työskentelevää. Joukossa on ainakin neljä kansanedustajaa.
Aiheuttajaksi epäillään norovirusta, mutta asiasta saadaan varmuus vasta ensi viikolla. Taudin toteamiseksi ei ole pikatestiä. Oireita ovat oksennus, ripuli ja kuume.
Norjassa on todettu viime aikoina paljon noroviruksen GII.17-varianttia, joka on levinnyt myös Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Viruskanta oli ainakin aiemmin Suomessa harvinainen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan norovirukset ovat erittäin herkästi tarttuvia. Infektio voi tapahtua suoraan henkilöiden välillä, veden ja elintarvikkeiden kautta, kosketuspinnoilta tai aerosoleina oksentelun yhteydessä.
Norovirus voi säilyä tartuntakykyisenä huoneenlämmössä esimerkiksi oksennuksen tahraamassa matossa jopa 12 vuorokautta.
Vatsatautiepidemiaa on monissa länsimaissa selitetty uudella GII.17-muunnoksella, joka on noussut CBS:n mukaan yleisimmäksi noroviruskannaksi Yhdysvalloiksi. Sen osuus on jo noin 70 prosenttia.
– Tautitapausten varhaisen nousun taustalla on luultavasti tavanomaista alhaisempi väestön immuniteetti, tautikeskus CDC:n tutkimusjohtaja Jan Vinje sanoi.
Eri puolilla maailmaa nähtyjen norovirusepidemioiden taustalla oli viime vuosikymmeninä GII.4-variantti. Kiinalaistutkimuksen mukaan uusi GII.17-muunnos havaittiin ensi kertaa jo vuonna 2014, jolloin sen todettiin aiheuttaneen laajoja vatsatautiepidemioita Kiinassa ja muissa maissa.
Sen alkuperä ja evolutiivinen historia ovat pitkälti hämärän peitossa.
