SAK ja sen jäsenliitot ilmoittivat keskiviikkona, että ne tavoittelevat ensi vuonna 6 prosentin ja sitä seuraavana vuonna 4 prosentin palkankorotuksia.
– Tässä tavoitellaan ylimitoitettuja palkankorotuksia. Onhan se ihan totaalisen uskomaton taso. Taloustilanne ei anna mitään perusteita tämän tasoisille korotuksille. Talous kasvaa tänä vuonna miinusmerkkisesti ja ensi vuonna heiveröisesti. Työttömyys on kasvussa, yritykset ovat haastavassa tilanteessa. Tuon tyyppinen korotusesitys kertoo siitä, ettei ole huolta työllisyydestä ja sen pitäisi olla yhteinen asia, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi Ylen A-Studiossa keskiviikkona.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta perusteli kovia korotusvaateita ostovoimakuopan täyttämisellä.
– Ostovoima on noin 6 prosenttia alempana kuin vuonna 2020 ja tätä kuoppaa me lähdemme täyttämään. Vaikka inflaatio on hidastunut, ostovoiman heikentyminen näkyy ihmisten kukkaroissa erityisesti matalapalkkaisilla aloilla, Eloranta perusteli A-Studiossa.
Häkämiehen mukaan paras tulos saadaan, kun inflaatio on hallinnassa ja korotukset maltillisia.
– Inflaatio on taittunut: meillä on alle prosentin inflaatio. Inflaatiolla ei voi perustella korotuksia. Pikemminkin nämä kohtuuttomat palkankorotukset kiihdyttäisivät inflaatiota. Eli kyllä tästä SAK:n ulostulossa puuttuu logiikka, Häkämies muistutti.
– Voi olla, että jos vähän reippaammat korotukset saadaan, niin sillä on aavistuksen verran vaikutuksia myös inflaatioon, mutta mitään palkkainflaatiokierrettä nämä korotukset eivät laukaise, Eloranta vastasi Häkämiehelle.
Elorannan mukaan Suomessa on 2020-luvulla tehty Maltaa lukuun ottamatta Euroopan matalimmat palkankorotukset.
– Se kertoo, että meillä on vuorostaan se paikka, että myös Suomessa palkansaajille tulee korotuksia, hän totesi.
– Mikä on maltillinen ja sopiva kullekin alalle, pitää neuvotella niissä pöydissä. Pitää muistaa, että eri alat ja alan sisällä eri yritykset ovat eri tilanteissa, Häkämies muistutti.
Häkämies ilmaisi kantavansa huolta työnantajien ja palkansaajien hyvin erilaisesta tilannekuvasta talouden suhteen.
Eloranta totesi, että Suomessa on ollut järjestelmä, jossa on pyritty yhteensovittamaan hallituksen politiikkatoimia, työnantajan ja palkansaajien tavoitteita.
– Oikeistohallituksen ja työnantajien yhteistyöllä tämä malli on romutettu. Näin ollen me pidämme huolta siitä, mihin me pystymme erityisesti vaikuttamaan: se on työehtosopimukset, työehdot ja palkankorotukset. Hallitus hoitakoon työllisyyttä, Eloranta linjasi.
– Kun Jarkko sanoi, että hallitus hoitakoon työllisyyttä ja palkansaajat palkankorotuksia, niin se on huolestuttava linjaus, koska tähän asti työmarkkinoilla niin työnantajia kuin työntekijöitä on yhdistänyt se, että työllisyys on ykkösasia. Tehdään ratkaisuja, joilla kilpailukyky kehittyy myönteisesti, että saadaan työllisyyttä ylös ja sitä kautta pidettyä rahoituspohja kunnossa. Toivoisin, että tätä kantaa palkansaajissa tarkasteltaisiin, Häkämies vastasi Elorannalle.
