EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo, että EU ei voi jatkaa entisellään sen jälkeen, kun Britannia eroaa.
– Kun Britannia lähtee, se mitä ei tapahdu, on että EU27 jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Käytännössä syntyy uusi EU, joka on toisenlainen kuin entinen ja joka vaatii omistajien sitoutumisen.
Hän sanoo, että EU:n ”omistajat” eli 28 jäsenmaata ovat olleet viime vuosina liian passiivisia. Maiden hallitukset ovat usein sisäpoliittisista syistä olleet haluttomia kehittämään yhteistä unionia.
– Sitoutuneisuus ollut hirveän vähäistä, Katainen sanoo.
Brexit eli Britannian kansanäänestys ja sitä seuraava saarivaltion ero EU:sta on muuttanut ajattelua monissa jäsenmaissa. Kataisen mukaan jopa niissä maissa, joissa hallitukset ovat äänekkäästi arvostelleet EU:ta, on alettu ajatella uudella tavalla. Suut on laitettu suppuun, kun on huomattu, että sillä mitä sanoo, onkin merkitystä, Katainen sanoo.
Brexitin lisäksi muutokseen on vaikuttanut Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja sitä seurannut kaaos maan hallinnossa.
– Poliittinen hullunmylly on säikäyttänyt terveellä tavalla. Ihmisillä haluavat katsoa tulevaisuutta myös vastuullisesti. Tulevaisuus ei tarkoita, että kaikki pitää rikkoa. Sehän on tähän saakka ollut viimeaikainen trendi.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julkaisi runsas viikko sitten viiden kohdan suunnitelman EU:n kehittämiseksi. Esitys on niin sanottu valkoinen kirja eli keskustelunavaus kansalaisille ja jäsenmaille EU:n suunnasta.
Juncker esittää EU:lle viisi vaihtoehtoa, jotka asettuvat osittain toistensa päälle, osittain ne sulkevat toisena pois. Vaihtoehdot ovat nämä:
1. Jatketaan entiseen tapaan
2. Asetetaan sisämarkkinat etusijalle
3. Halukkaat tekevät enemmän yhdessä
4. Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
5. Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä
Katainen toteaa, että kohta 3 on todellisuutta jo nyt, ovathan euromaat sopineet keskenään yhteistyöstä, johon euron ulkopuoliset maat eivät osallistu. Lisäksi Schengen-alueen sisällä ihmiset saavat kulkea ilman rajatarkastuksia.
Hän ennustaa, että samantapainen yhteistyö lisääntyy jatkossa. Syntyy ”halukkaiden” ryhmiä, jotka tekevät yhteistyötä mutta johon kaikki eivät osallistu.
Halukkaiden ryhmä voi syntyä esimerkiksi EU:n yhteisen puolustuksen ympärille. Unionin perussopimukseen ei tarvitse tehdä muutoksia, koska se sallii tiivistetyn yhteistyön jo nyt.
Toisaalta Katainen muistuttaa, että EU:hun ei pidä luoda liikaa erilaisia ytimiä ja maaryhmiä.
– Haluaisin välttää sen, että EU:ssa on esimerkiksi kymmenen erilaista porukkaa. Se sotkee koko Euroopan ja vahinkoa tulee enemmän kuin hyötyä.
EU-komissio on jäsenmaiden ”työrukkanen”, se siis esittää sellaisia lakeja joita jäsenmaat toivovat ja panee niitä toimeen. Toisaalta jotkut pitävät komissiota EU:n yhdentymisen vahvimpana ajajana, jonka lopullinen tavoite olisi luoda EU:hun täysivaltainen liittovaltio.
Katainen sanoo, että tässä asiassa käytännöllisyys ohittaa idealismin. Yhteistyötä kannattaa tehdä niillä elämänalueilla, joissa siitä on hyötyä, mutta on myös paljon asioita, jotka kannattaa jättää jäsenmaille.
– Monet kollegat sanovat, että nuoruudessaan he uskoivat federalistiseen Eurooppaan. Mutta kun nyt katsotaan miten laajasti yhteispäätöksiä voidaan tehdä nykyisissäkin puitteissa, niin mielet ovat muuttuneet.
