Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Uusi viruslöytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Jyvaskylavirus on Marseillevirus. Niin hassulta kuin Jyväskylän kutsuminen Marseilleksi saattaa vaikuttaa, on Marseillevirusten suku jo aiemmin tunnettu ja Jyvaskylavirus suvun uusin jäsen. Suurin osa tähän mennessä tunnistetuista jättiviruksista on löydetty Euroopasta ja Etelä-Amerikasta, ja niiden elinkiertoja ja levinneisyyttä tunnetaan huonosti. Edellinen Marseillevirus löytyi eteläisestä Brasiliasta vuonna 2016. Pohjoismaissa Jyväskylän löytö on tiettävästi ensimmäinen.
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tekemä löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä maaperässä ja vesistöissä, jopa pohjoisissa ympäristöissä. Niiden tarkoitus on säädellä mikrobipopulaatioita. Uusi virus löytyi, kun tutkijat sekoittivat ympäristönäytteitä ameebaviljelmään.
– Kansainvälisen yhteistyön avulla selvitimme Jyvaskylaviruksen perimän ja rakenteen, ja sen havaittiin olevan sukua aiemmin Ranskasta eristetyille Marseilleviruksille. Lisäksi ympäristönäytteissä havaittiin muitakin uusia jättiviruksia, kertoo ekologian ja evoluutiobiologian professori Lotta-Riina Sundberg Jyväskylän yliopistosta tiedotteessa.
Jyvaskylavirus on halkaisijaltaan noin 200 nanometriä. Tämä tekee siitä noin kaksinkertaisen verrattuna influenssa- tai koronavirukseen. Se löytyi maaperänäytteestä, joka oli otettu maatuvasta maasta. Tarkempi näytteenottopaikka Jyväskylässä ei käy ilmi julkaistuista aineistosta.
Jyväskylän yliopiston vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu eLife-tiedejulkaisussa.
