Hallituksen valmistelema niin sanottu käännytyslaki etenee eduskunnan käsittelyyn. Asiasta kerrottiin hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomen turvallisuustilanne on olennaisesti muuttunut. Hänen mukaansa Venäjä on osoittanut, että se voi käyttää välineellistettyä maahantuloa painostuskeinona.
– Hallituksen esityksen tavoite on, että pystymme tehokkaasti torjumaan välineellistä maahantuloa, Orpo sanoo.
Orpo painotti, että hallituksen velvollisuus on huolehtia rajojen, Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta kaikissa tilanteissa.
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan uusi laki ei ole maahanmuuttopolitiikkaa, vaan turvallisuuspolitiikkaa.
– Suomalaisen oikeusvaltion on voitava suojautua ulkoisilta uhilta. Samalla suojelemme EU:n ja Naton pitkää ulkorajaa, Rantanen sanoi tilaisuudessa.
Rantasen mukaan lain tavoitteena on torjua välineellistä maahantuloa suojaan rajalta. Lain tavoitteena on ohjata hakijat hakemaan turvapaikkaa rajan sijaan muualta.
Poikkeuksena hänen mukaansa ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, kuten henkilöt, jotka voivat joutua kidutuksen tai kuolemanrangaistuksen uhriksi.
Rantasen mukaan laki on luonteeltaan väliaikainen ja sen voimassaoloajaksi esitetään yhtä vuotta.
Näillä edellytyksillä maahantuloa voidaan rajoittaa
Laissa säädettäisiin toimivaltuudesta rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista tilanteissa, joissa vieras valtio pyrkii vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttämällä.
Rajaturvallisuutta vahvistavan lain tavoite on varmistaa, että Suomella on tehokkaat keinot torjua tilanteet, joissa välineellistettyä maahantuloa käytetään Suomen painostamiseen sekä varautua välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin.
Lakiesityksessä säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voisi päättää rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä. Rajoituspäätöstä edeltäisi yhteistoiminta tasavallan presidentin kanssa.
Lain käyttöönotto tulisi kyseeseen erityisen poikkeuksellisista ja pakottavista syistä. Edellytyksenä olisi aina tieto tai perusteltu epäily vieraan valtion Suomeen kohdistamasta vaikuttamisesta, joka aiheuttaa vakavan vaaran Suomen täysivaltaisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle, eivätkä muut keinot ole riittäviä tilanteen ratkaisemiseksi. Päätöksen voisi tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan.
Kansainvälisen suojelun hakemuksia ei tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta otettaisi vastaan rajoitusalueella, vaan vaikuttamisen välineenä olevan maahantulijan maahantulo estettäisiin. Maahan jo saapunut henkilö poistettaisiin viipymättä maasta ja hänet ohjattaisiin siirtymään paikkaan, jossa kansainvälisen suojelun hakemuksia otetaan vastaan.
Itärajan rajanylityspaikat voisivat tilanteen niin mahdollistaessa olla auki muulle liikenteelle, vaikka turvapaikkahakemusten vastaanottamista rajoitettaisiin määräaikaisesti.
Lainvalmistelun aikana on arvioitu huolellisesti muut mahdolliset vaihtoehdot torjua välineellistetyn maahantulon uhkaa. Arvion mukaan muilla keinoilla ei pystyttäisi torjumaan tehokkaasti Suomen painostamista välineellistetyllä maahantulolla, koska nykyiseen kansalliseen ja kansainväliseen oikeuteen ei sisälly riittäviä menettelytapoja.
Esitystä voidaan pitää rajattuna poikkeuksena perustuslaista. Laki otettaisiin käyttöön vain erityisen poikkeuksellisessa tilanteessa. Laki olisi voimassa vuoden voimaantulosta ja siten myös ajallisesti rajattu.
Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Laki tulee säätää niin sanottuna poikkeuslakina, jonka voimaan saattaminen edellyttää julistamista kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä, jonka jälkeen se voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä saman hallituskauden aikana.
