Helsingin tuleva pormestari Daniel Sazonov (kok.) sanoo aikovansa luotsata pääkaupunkia samalla tavoin kuin on tehnyt politiikkaa apulaispormestarinakin, eli neuvottelemalla ja yhteistyötä rakentamalla.
Miten kokoomus saa tavoitteitaan läpi, kun vasemmistopuolueilla on nyt selvä enemmistö valtuustossa?
– Poliittisessa dynamiikassa on tietysti muutoksia, kun demarit meni selkeästi vihreiden ohi. On selvää, että eri puolueiden vaaleissa saama tuki vaikuttaa, mutta kokoomus oli suurin puolue, joten kyllä sekin vaikuttaa. Itse aion vaalia yhteistyötä, kuten olen tehnyt tähänkin saakka, Sazonov vastaa Verkkouutisten haastattelussa.
Käytännössä siis kokoomuksen on jatkossa saatava SDP kelkkaan päätöksenteossa? Toisaalta demaritkaan eivät ole täysin yhtenäinen ryhmä, mikä nähtiin esimerkiksi Jätkäsaaren satamatunnelin linjausvaihtoehtojen kohdalla.
Sazonovin mukaan Helsingin päätöksenteossa on aina ollut erityyppisiä enemmistöjä.
– Aika laajapohjaisesti on tehty yhteistyötä vuosien varrella. Jos katsotaan vaikkapa budjettineuvotteluja niin kaikkien puolueiden kesken on sovittu yksimielisesti kaupungin talousarviosta.
Sazonov toteaa, että kaupunkipolitiikan kysymykset ovat usein käytännön asioiden hoitamista yhdessä ja puolueiden sisällä voi syntyä hajontaa esimerkiksi alueellisissa kysymyksissä.
Vihreiden suosion lasku ei ollut yllätys
Vihreät putosi kaupungin toiseksi suurimmasta puolueeksi kolmanneksi ja liki tasoihin vasemmistoliiton kanssa.
Puolueella on ollut kaupunkiympäristön apulaispormestarin paikka ja monet kovaakin vastustusta herättäneet kaavoitus- ja liikennepäätökset ovat henkilöityneet vihreiden Anni Sinnemäkeen, joka ei tällä kierroksella enää ollut mukana pormestarikisassa.
Sazonovin mukaan vihreiden tilanteessa pikemminkin yllättävää oli se, että puolue pärjäsi näinkin hyvin.
– Oli merkkejä nähtävillä ja osa kannatuskyselyistäkin ennen vaaleja ennakoi vihreille suurempaa pudotusta, joten siinä mielessä vihreät pärjäsi jopa paremmin kuin ennustettiin. Vähän eri asiat painavat eri puolueilla ja eri poliitikkojen välillä äänestystuloksissa.
Sazonov huomauttaa, että kun vihreät ovat profiloituneet liikennekysymyksissä, se myös tuo heille kannatusta samoin ajattelevilta.
Ennen vaaleja Helsingin SDP löysi ennen itsestään osin jo unohtuneen vanhan ”autopuolue”-hengen. Puolue muun muassa vastusti napakasti keskustan polttomoottoriautojen kieltoa.
Sazonovilta on tiedusteltava, millaisena riskinä hän pitää sitä, että SDP:llä takki kääntyy vaalien jälleen ja puolue siirtyykin peesaamaan vihreitä ja vasemmistoliittoa.
– Kyllä minä toivon ja luotan, että demarit ovat tässä kysymyksessä johdonmukaisia, ja myös esimerkiksi painotettujen luokkien kohdalla, joita he selkeästi ilmoittivat tukevansa. Että se mikä on ennen vaaleja kerrottu linjaksi, pitää myös vaalien jälkeen. Sille linjallehan myös se äänestäjien vahva luottamus tuli, Sazonov sanoo.
Painotetuissa luokissa kyse on ollut siitä, pitäisikö muun muassa musiikki- ja liikuntaluokat purkaa ja antaa painotettu opetus osana tavallisia luokkia.
Sazonov itse kommentoi vaalien alla, että oikea ratkaisu ei ole painotusluokkien lakkauttaminen, vaan sen varmistaminen, että niille hakeutuu entistä laajemmin oppilaita kaikista taustoista.
Kaupungin talous hyvällä pohjalla
Uuteen valtuustokauteen lähdetään tilanteessa, jossa Helsingin talous on vakaalla pohjalla ja Sazonovin mukaan ”vastuullisesti hoidettu kokoomuksen johdolla”.
– Koko ajan on silti oltava tarkkana, sillä ei vain soterahoitus vaan muutenkin kaupungin ydinrahoitus valtiolta on vaikuttanut meidän investointikykyä heikentävästi. Kaupungin saamat verotulot ja yhteisöverotulot ovat samoin isossa roolissa talouden kannalta. Myös harmaita pilviä riittää, eli vain järkevästi kohdennettuihin satsauksiin on varaa, Sazonov määrittelee.
SDP oli nyt hilkulla nousta jopa Helsingin suurimmaksi puolueeksi, mitä ei ole tapahtunut 50 vuoteen.
– Nähtiin tiukka vaali, jossa raskaasta pääministeripuolueen hallitusvastuusta huolimatta saimme vahvan luottamuksen 81000:lta helsinkiläiseltä. Uskon, että kun tämä valtuustokausi tehdään hyvin, niin se kantaa ja luottamus kokoomukseen entisestään vahvistuu, Sazonov pohtii.
Takavuosina Helsingissä puhuttiin siitä, että kaupungin pitäisi pitää kiinni hyvistä veronmaksajista ja lapsiperheistä. Sittemmin puhe on laantunut. Jos Helsinki jatkaa, hiukan kärjistettynä, pienten vuokra-asuntojen ahkeraa kaavoittamista, onko seurauksena äänestyspohjan muuttuminen ja SDP:n nousu tulevaisuudessa kaupungin johtoon?
– Kaupunkia ei pidä suunnitella äänestyspohjan, vaan koko kaupungin menestyksen näkökulmasta. Helsingissä on edistetty niin tiivistä kantakaupunkimaista rakentamista kuin pientalorakentamista, jossa esimerkiksi Östersundomiin kaavaillaan kaupunkimaisia pientaloalueita. Olen pitänyt tärkeänä sitä, että kaikenlaisia asuntoja eri tarpeisiin on tarjolla. Ja kuten nähdään, niin kantakaupunki vetää asukkaita, ja tilastoiden mukaan Helsinkiin muuttaa myös parempituloisia, Sazonov sanoo.
Uuden pormestarin vaaliohjelma lupasi myös kauniimpaa Helsinkiä harmaan laatikkorakentamisen sijaan.
– Nyt kun olemme tehneet Helsingissä arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ja käyneet ylätason keskusteluja, niin toivon että tämä pystytään viemään myös käytäntöön. Eihän se sitä tarkoita, että jokaiseen taloon tulee esimerkiksi harjakatto, mutta tämän henkisiä alueita pidetään silmää miellyttävinä.
– Kauniimpi Helsinki -ohjelma pitäisi saada liikkeelle ja se myös aidosti näkymään yhteisillä ratkaisuilla. Sillä niinhän se on tässä, kuin muissakin asioissa päätöksenteossa, että toimeenpano ratkaisee, Sazonov toteaa.
LUE MYÖS:
Lisää asuntoja vai luonnon vaalimista? Näin pormestariehdokkaat vastasivat VU:n kyselyssä