Euroopan sirpaloitunut lennonjohtojärjestelmä on jo kauan ollut tehoton ja johtanut myöhästymisiin ja turhautumiseen. Toisin kuin Yhdysvallat, joka on yhtä toiminnallista ilmatilaa, Eurooppa jakautuu tilkkutäkkimäisesti ilmatilalohkoihin, joista jokaisella on omat sääntönsä, menetelmänsä ja teknologiansa.
Kuluvana vuonna tilanne on huonontumassa entisestään geopoliittisen epävakauden, Brexitiin liittyvien häiriöiden ja Donald Trumpin hallinnon Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA:han kohdistamien leikkausten takia. Valtaosa Euroopan valtioista haluaa säilyttää ilmatilansa hallinnan itsellään, mikä on johtanut viivytyksiin, kaksinkertaiseen työhön ja ristiriitaisiin sääntöihin.
Monet Euroopan lennonjohtojärjestelmät nojaavat yhä vuosikymmenien takaisiin tutkiin ja viestintäprotokolliin. Euroopan ilmatilalta puuttuvat yhteiset lentoreitit ja -korkeudet sekä ilmatilan luokittelu, mikä tekee koordinoinnista painajaismaista.
EU:n, Venäjän ja Kiinan väliset jännitteet lisäävät rajoja ylittävien lentoreittien monimutkaisuutta. Jos Trump toteuttaa lupauksensa FAA:n radikaalista remontista sisältäen mahdollisesti Yhdysvaltojen irrottamisen kansainvälisistä lennonjohtopalveluja koskevista sopimuksista, lentoliikenteen koordinointi Pohjois-Amerikan ja Euroopan välillä voi ajautua kaaokseen, mikä voi lisätä haavoittuvuutta kyberhyökkäyksille.
Euroopan standardisoinnin puuttuminen lisää vaaratilanteiden ja väärinymmärrysten mahdollisuuksia. Lentoyhtiöt joutuvat investoimaan yhä edistyksellisempään avioniikkaan sopeutuakseen nopeasti muuttuvaan sääntöviidakkoon.
Ratkaisuksi nähdään yhtenäistä eurooppalainen ilmatila -aloite (Single European Sky SES), jossa kansallisvaltioiden rajat taivaalla yhdistettäisiin mantereen laajuiseksi toiminnalliseksi ilmatilaksi. Aloite käynnistettiin jo vuosituhannen alussa, mutta sen edistyminen on ollut hyvin hidasta. Joitakin toiminnallisia ilmatilalohkoja on luotu, mutta aloitteen täyttä toimeenpanoa hidastavat byrokratia sekä huolet kansallisesta turvallisuudesta, työpaikkojen vähenemisestä ja pienentyvästä vaikutusvallasta.
SESin potentiaaliset hyödyt olisivat valtavia: lentoliikenteen hallintakulut voisivat pudota jopa puoleen ja lentoajat lyhentyisivät reittien optimointimahdollisuuksien myötä, mikä vähentäisi polttoaineen kulutusta ja laskisi hiilidioksidipäästöjä. Euroopan komission mukaan SES mahdollistaisi Euroopan lentoliikenteen kestävyystavoitteiden saavuttamisen ja parantaisi kapasiteettia käsitellä lentoliikenteen kasvuvaatimuksia.
