Hallitus harkitsee kehysriihessä mahdollisuuksia edistää investointeja, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) Verkkouutisten haastattelussa.
– Kyllä kehysriihessä kasvupaketti on pöydällä, mutta se voi tarkoittaa erilaisia asioita. Investointien verokohtelukin on yksi asia, jota täytyy harkita. Toki tätä joudutaan miettimään valtiontalouden ahtaiden rajoitteiden puitteissa, koska luvassa on lähinnä säästötoimia, ministeri toteaa.
Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) esitti helmikuussa, että uusille investoinneille suunnattaisiin verohyvityksiä. Mallissa osa investointikustannuksista, esimerkiksi 15 prosenttia, olisi mahdollista saada hyvitetyksi verotuksessa.
Mykkäsen mukaan Evan esitys on yksi malli ja muitakin erityyppisiä ratkaisuja on olemassa.
Toimintaympäristö kannustavaksi
EU:ssa on ollut viime vuosina käynnissä kova valtiontukikilpailu esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeissa, johon myös Yhdysvallat on vastannut omalla IRA-ohjelmallaan. Suuret jäsenmaat, esimerkiksi Saksa, ovat antaneet jopa miljarditukia maahan suuntautuville laitosinvestoinneille.
Mykkäsen mukaan Suomi ei pärjää tässä kilpailussa lahjasekkipinon paksuudella, vaan toimien täytyy löytyä muualta.
– Toimien pitää löytyä kannattavuuteen vaikuttavasta toimintaympäristöstä: sähkön hinnasta, sähkön saatavuudesta ja luvituksen pituudesta, joka vaikuttaa pääoman kiertonopeuteen ja sitä kautta kannattavuuteen. Lisäksi työmarkkinoiden pitää toimia sujuvasti. Työrauhakysymykset vaikuttavat myös, kun maita arvioidaan. Erittäin tärkeitä ovat myös koulutus sekä tutkimus ja tuotekehitys. Näillä toimilla on realistisempaa saada kilpailuetua kuin lahjaeuroilla, ministeri listaa keinoja.
Mykkänen muistuttaa, että vaikka hallitus on toteuttamassa kovimmat säästöt valtiontalouteen sitten 1990-luvun laman, se panostaa lisärahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen siten, että rahoituksen määrä on vaalikauden loppuvuonna 2027 noin miljardi euroa korkeampi kuin vuonna 2023.
Ministeri kertoo, että hänen puheillaan käy keskimäärin viikoittain merkittäviä energiainvestointeja Suomeen suunnittelevia tahoja.
– Suomesta ollaan yleensä kiinnostuneita puhtaan sähkön saannin ja sähkön hinnan takia.
Sähkön saatavuus olennaista
Mykkänen muistuttaa, että useissa investoinneissa keskeinen ja myös rajoittava tekijä on, saadaanko tehtyä pitkäaikaista sähkösopimusta kohtuullisella hinnalla, koska sähkön hintariski halutaan yleensä suojata, kun investoinnissa uuteen tekniikkaan on itsessään riskejä riittämiin.
– Tämän takia korostan, että tärkeintä vihreän siirtymän ja ilmastopolitiikan kannalta on sähkön saatavuuden lisääminen. Siinä meillä on pullat hyvin uunissa, koska Suomessa on enemmän tilaa tuulivoiman lisäämiselle kuin Keski-Euroopassa on talouden kokoon nähden. Meillä on myös ymmärretty lisätä ydinvoiman hyödyntämistä.
Mykkänen muistuttaa, että hallitus on poistanut pienreaktorien etäisyysrajat, mikä mahdollistaa kaupunkireaktorien rakentamisen. Hallitus on myös uudistamassa nopeutettua tahtia ydinvoimalakia, jotta Suomi olisi houkutteleva ympäristö ydinvoiman lisärakentamiselle myös isossa mittakaavassa.
– Näillä asioilla vihreää siirtymää käytännössä edistetään enemmän kuin julistuksilla ja hyvin yksityiskohtaisilla säännöillä, joita pikemminkin pitäisi vähentää, Mykkänen perustelee.
Kolme ’ässää’
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mukaan vihreän siirtymän investointihankkeita on Suomessa vireillä tällä hetkellä noin 260 miljardin euron edestä. Investointihankkeita on yli 500, jotka liittyvät energiasiirtymään tai puhtaaseen teollisuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan.
Mykkäsen mukaan tulevaisuuden keskeinen kysymys on, onko teollisuuden usko Euroopan ja koko maailman ilmastopolitiikan kulmakiviin riittävä, jotta uskalletaan tehdä miljardiluokan investointeja, esimerkiksi vihreään teräkseen tai vetypohjaisiin prosesseihin.
EK:n mukaan hyvän vireen jatkuminen edellyttää, että sähköä käyttävien teollisuusinvestointien aalto siirtyisi suunnitelmista toteutukseen. Seuraavat 6–9 kuukautta ovat ratkaisevia.
Paljon esillä olleen vetytalouden osalta investointihankkeita on vireillä noin 15 miljardin euron edestä.
– Meillä on kolme ’ässää’, joista kaikista on pidettävä huolta: sähkön saanti, sähkön siirto- ja liityntäkysymykset sekä sujuva luvitus.
Mykkänen toivoo myös, että ydinvoima voitaisiin hyväksyä vihreän vedyn lähteeksi EU-tasolla.
Luvitusta uudistetaan
Ministeri muistuttaa, että luvitus on energian saannin ohella suurin pullonkaula isommissa ja monimutkaisemmissa hankkeissa.
– Jos luvitusten saaminen kestää valituskierroksineen kahdeksan vuotta, silloin projekti seisoo kilpailijoihin nähden liian kauan. Jos pystyisimme tekemään sen neljässä vuodessa, selvästi useampi puhtaan siirtymän hanke tapahtuisi Suomessa.
Hallitus on tekemässä luvitukseen ison uudistuksen, joka on tulossa voimaan viimeistään vuoden 2026 alusta. Uudistuksessa yli kymmenen luvitusta ja valvontaa tekevää viranomaista ely-keskuksissa ja aluehallintovirastoissa yhdistetään yhteen valtakunnalliseen luvitusvirastoon, jolla on tulosvastuullinen johto. Tavoitteena on nopeuttaa luvitusta ja siirtyä kohti yhden luukun mallia, jossa yhdellä viranomaisella on vastuullaan lupaprosessin eteneminen.
Mykkänen korostaa, että Suomi on keskellä nopeinta energian vihreää siirtymää, joka on nähty. Hän muistuttaa, että tuoreiden tilastojen mukaan päästökauppasektorin – eli energiantuotannon ja raskaan teollisuuden – päästöt putosivat Suomessa viime vuonna viidenneksen.
– Tonneissa mitattuna tämä tarkoittaa 80 prosenttia toissa vuoden koko henkilöautoliikenteen päästöistä. Eli yhdessä vuodessa päästöt putosivat sen verran. Tämä kertoo muutoksen mittaluokasta, ministeri havainnollistaa.