Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen pohtii paljon puhutun kuplatalouden olemusta, syntyä ja puhkeamista.
Hänen mukaansa tasavallan prsidentti Sauli Niinistön Ylen Ykkösaamussa esiin nostamaa huolta taloudesta, jolla ei ole kivijalkaa, todellista kasvua, ei ole riittävästi huomioitu.
”Miksi keskuspankkirahan arvo ei ole heikentynyt, vaikka sen määrä suhteessa talouden oikeiden hyödykkeiden arvoon nousee? Juuri tätä presidentti Niinistö pohdiskeli televisiossa lauantaina. Hän puhui kasvavasta kuilusta tyhjästä luodun rahan ja todellisten taloushyödykkeiden määrän välillä. Onko tässä kupla, joka odottaa puhkeamistaan”, Mykkänen kirjoittaa Uuden Suomen puheenvuorossaan.
Mykkäsen mukaan kupla ei olisi kupla, jos tietäisimme miten ja milloin se puhkeaa,
”Silti juuri siitä kannattaisi nyt keskustella, jotta ymmärtäisimme asettaa turvalliset rajat valtioiden velkaelvytykselle”, Mykkänen huomauttaa.
Mykkäsen mukaan keskuspankkien syytämä raha, joka ei ole synnyttänyt inflaatiota, on luonut huolettoman tunteen.
”Fiilis tuntuu silti olevan, että nytkään ei tarvitse huomioida inflaatio- ja korkokierrettä, kun se ei ollut ongelma viime vuosikymmenelläkään. Näinköhän? Nyt kannattaa pitää mielessä kurinalainen perimmäisiin tosiasioihin perustuva logiikka, jota presidentti Niinistö minusta harrastaa”, Mykkänen kirjoittaa.
Hänen arvionsa mukaan perussyy inflaation pysymisessä aisoissa on siinä, että rahan kiertonopeus on hidastunut. Tämä oppi perustuu kansantalouden kvanttiteoriaan.
”Eri syistä rahan kiertonopeus hidastui finanssikriisin jälkeen pitkäaikaisesti. Työtä ja tuotantoa tarkoittavia investointeja ei ole toteutettu niin paljon kuin samalla rahan määrällä yleensä. Länsimaisten kuluttajien säästämisaste on noussut. Molempien takia luotu velkaraha on juuttunut kiinteistöjen, osakkeiden ja muiden sijoituskohteiden arvoon – lähinnä hyvätuloisten eduksi”, Mykkänen kirjoittaa.
Mykkänen kuitenkin varoittaa, että merkkejä inflaation kiihtymisestä ja siten korkojen noususta on jo ilmassa. Siksi hänestä olisi vastuutonta, jos Suomi ei ota vakavasti velkaantumista. Suomi on pieni ja avoin talous. Mykkänen muistuttaa, että myös Nokia-nousun loppuvaiheen palkkainflaatio katkesi finanssikriisiin ja hidasti siitä toipumista vuosilla.
”Pienelle Suomelle ylivelkaantuminen on uhkapeliä hyvinvointilupauksella ja itsenäisyydellä. Suomen eduskunnassa käsitellään parhaillaan valtiontalouden kehyksiä vuosille 2022-24. Hallitus esittää noin 15 miljardin lisävelkaantumista yksin vuosille 2022-23. Nyt emme siis puhu korona-vuosista 2020-21. Puhumme koronan jälkeisestä ajasta, jolloin talous näyttää kasvavan muutenkin. Kiihdytämme velkaantumista vuosille, jolloin velkaantuminen pitäisi lopettaa, jotta valtiolla on varaa pehmentää seuraavaa kriisiä, Mykkänen huomauttaa.”
