Liian negatiivinen viestintä ilmastokysymyksistä voi kääntyä itseään vastaan, arveleeympäristöministeri Kai Mykkänen Suomen Kuvalehdessä.
Mykkänen huomauttaa, että negatiivisten puolien korostamisella voi olla kielteisiä vaikutuksia. Pahimmassa tapauksessa synkät otsikot ja kärjistävät viestit voivat ilmastoministerin mielestä lietsoa liiallista epätoivoa.
– Kärjistävä viestintä voi viedä ilmastoahdistuksen kautta sellaiseen apatiaan, joka ei auta, Mykkänen harmittelee.
Ministeri muistuttaa, että viimeisen vuosikymmenen aikana on saavutettu merkittäviä edistysaskeleita. Suomen fossiilipäästöt ovat laskemassa noin 60 prosenttia vuosien 2010 ja 2035 välillä. Kivihiilen kieltolaki on säädetty, ja alle kymmenessä vuodessa vastustus on vaihtunut ratkaisuiksi.
Samaan aikaan EU-komissio arvioi 55 prosentin päästövähennystavoitteen toteutuvan vuoteen 2030 mennessä.
– Olemme valtavan onnistumisen kynnyksellä, jos vertaa niihin odotuksiin, joita itselläni oli siirtymän tahdista, Mykkänen iloitsee.
Seuraavana suurena haasteena Mykkänen pitää teollisuuden siirtyminen fossiilisesta energiasta sähköön ja vetyyn. Hän kertoo, että tämä on huomioitu myös hallitusohjelmassa muun muassa puhtaan siirtymän investointien verovähennyksen muodossa. Suomea tarjotaan myös ydinsähkön investointikohteeksi.
Suomi on jo nyt vahvoilla päästöttömässä sähköntuotannossa, sillä täällä energian lisäys ei kulu hiilen ja kaasun korvaamiseen.
– Toisin on Saksassa ja useissa Keski-Euroopan maissa, jotka upottivat itsensä entistä syvemmälle fossiiliriippuvuuteen valitessaan ydinvoiman alasajon tien, Mykkänen harmittelee.
Hän huomauttaakin, että ilmastoaktivisteilta on jäänyt huomaamatta panostukset sekä jatkuvasti pyörivään ydinvoimaan sekä ”säätövoimaporkkanaan”, joka helpottaisi investointeja energiavarastoihin ja muihin säätövoiman muotoihin.
– Ydinvoimarahoitusta tai säätövoiman kapasiteettiporkkanaa ei löydy Elokapinan banderolleista, Mykkänen toteaa.
Ilmastokysymykset eivät kuitenkaan ole helppoja, ja ne vaativat usein sovittelua ja kompromisseja. Punnintaa täytyy tehdä ilmastotekojen ja toisaalta säästötarpeiden sekä työpaikkojen suojelemisen välillä.
Samaan aikaan on järkevää ottaa huomioon mittasuhteet.
Mykkänen nostaa esimerkiksi, että Raahen terästehtaan ja Porvoon jalostamon vuosipäästöt ovat yhdessä suuremmat kuin koko Suomen henkilöautoliikenteen. Hän näkeekin tällä hallituskokoonpanolla järkevämpänä keskittymisen suuriin tehtaanpiippuihin kuin pakoputkiin.
Taaksepäin ympäristöministeri ei kuitenkaan halua kääntyä.
– Orpon hallituksen vahvin liima on velkavastuu ja talousreformi, mutta itse tähtään siihen, että suurimpien päästövirtojen puhdistamisessa kiihdytämme emmekä pakita, Mykkänen tiivistää.
