– Hallituksen tavoitteena on, että Suomi nousee puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi. Luonto taas on olennainen osa suomalaista elämänmuotoa ja hyvinvointiamme, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) vastatessaan välikysymykseen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta.
Hänen mukaansa Suomi on nopeasti irtautumassa fossiilisen energian laajamittaisesta käytöstä siten, että kilpailukykymme säilyy.
– Hiilinielun vahvistaminen on myös tärkeä työkalu ilmastotyössä, mutta pääpainoarvon tulee olla päästöjen vähentämisessä mahdollisimman teknologianeutraalisti. On etsittävä tasapaino, jossa ilmasto- ja luontotoimia edistetään niin, että muutokset koetaan oikeudenmukaisiksi, Mykkänen totesi.
Hänen mukaansa fossiilisesta energiasta luopuminen järkevästi toteutettuna parantaa tulevaisuuden kilpailukykyämme ja huoltovarmuutta sekä synnyttää teollisia innovaatioita vientiin.
– Meillä on mahdollisuus moninkertaistaa puhtaan sähkön määrä Keski-Eurooppaa nopeammin ja vähentää päästöjä ihmisten ostovoimasta huolta pitäen.
Mykkänen muistutti, että suomalaista luontoa suojellaan vuosittain lisää tälläkin vaalikaudella.
– Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luontokadon torjuminen ovat hallitukselle keskeisiä kysymyksiä. Uutena keinona nousee yksityisrahoitteinen luontotyö, sillä minkään hallituksen rahat eivät riitä luontokadon pysäyttämiseen. Tehokkainta yhteistä ympäristöpolitiikkaa saamme aikaan löytämällä EU:n yhteisiä ratkaisuja, jotka huomioivat jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet, ja joilla on jäsenmaiden laaja tuki.
Fossiiliset kasvihuonekasvupäästöt laskemassa
Ministerin mukaan fossiiliset kasvihuonekasvupäästöt ovat laskemassa vuoteen 2035 mennessä suunnilleen sille tasolle, jota kansallista ilmastolakia säädettäessä kaavailtiin.
– Haasteemme on, että aiemmin tehdyt skenaariot maankäyttösektorin hiilinielusta ovat osoittautuneet optimistisiksi. Se on tunnistettu välikysymyksessä, ja jo hallitusneuvotteluissa. Nielun heikkeneminen ei ole uusi ilmiö. Hiilinielu on pienentynyt trendinomaisesti vuodesta 2010 saakka.
Mykkänen totesi, että hiilinielua voidaan lisätä vahvistamalla metsien kasvua toimenpidepaketilla.
– Hallitus huolehtii metsien hiilinieluista pitkäjänteisesti huomioiden vaikutusten hidas realisoituminen sekä teollisuuden puun saatavuus. Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti ja liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin puututaan.
Niin ikään ministeri totesi, että hallitus edistää ohjelmansa mukaisesti hiilensidonnan markkinoita, jossa maanomistaja voi valita, millä hiilenpoistotoimilla tienaa.
– Tämä hallitus on sitoutunut hyödyntämään turvepeltojen päästövähennyspotentiaalia osana kustannustehokkaita toimia ruoantuotannon omavaraisuutta ja kannattavuutta heikentämättä.
Ennallistamisasetuksesta Suomelle merkittävät kustannukset
Mykkäsen mukaan muutostenkin jälkeen EU:n ennallistamisasetus toisi Suomelle merkittävät kustannukset.
– Suomi ei kuitenkaan pysäyttänyt asetusta yksin, vaan moni jäsenmaa kokee sen vaikeaksi. Tämän hallituksen kontolle on jäänyt velkaantumisen pysäyttäminen. Se tarkoittaa mittavia sopeutustoimia, mutta suojelu- ja ennallistamistoimiin ei kuitenkaan kehysriihessä kohdistettu lisäsäästöjä, Mykkänen huomautti.
Uusia toimia
Hänen mukaansa vanhoja, luonnontilaisia metsiä suojellaan hallitusohjelman mukaisesti.
Mykkänen huomautti, että luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä on ympäri maailman vaativa tavoite.
– Sitä kannattaa silti tavoitella. Rohkaisevaa on kiinnostus verorahojen rinnalla nousevaan yritysrahoitteiseen ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus on antanut ekologisen kompensaation asetuksen, joka luo pohjaa vapaaehtoisen luontorahoituksen luotettavalle käytölle ja yritysten luontojäljen kompensoimiselle.
Ministeri muistutti myös, että viime vuonna Suomen päästöt laskivat historiallisen paljon, ennen kaikkea puhtaan energiatuotannon takia.
– Sähköntuotanto Suomessa on jo yli 90 prosenttisesti fossiilivapaata. Lähivuosien suuri mahdollisuus on teollisuuden siirtyminen puhtaasti tuotettuun sähköön ja vetyyn. Hallituksen kehysriihen päätös uudenlaisesta puhtaan siirtymän investointien verovähennyksestä on merkittävä. Syy kiinnostua Suomesta on usein se, että pystymme tuplaamaan päästöttömän sähköntuotannon useimpia verrokkimaita nopeammin.
Mykkäsen mukaan tarvitaan myös uusia keinoja, jotta Suomi ja EU voivat saavuttaa ilmastotavoitteensa.
– Hiilidioksidin teollisen talteenoton potentiaali on Suomessa moninkertainen esimerkiksi tieliikenteen päästöihin verrattuna. Siksi edistämme päästöjen talteenottoa. Komission mukaan myös EU:n vuodelle 2040 ehdotettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan piippujen tulppaamisen vauhdittamista.
– Suomi ja Ruotsi voivat olla suurvaltoja sähköntuotannossa ja puuperäisen hiilidioksidin hyötykäytössä. Metsäteollisuuden ja bioenergian takia meillä on Euroopan suurin potentiaali negatiivisten päästöjen luomiseen biogeenisen hiilen talteenoton kautta, Mykkänen totesi.
Varastoinnin lisäksi biogeenistä hiiltä kannattaa kierrättää ministerin mukaan esimerkiksi synteettisiin polttoaineiseen, joita tarvitaan erityisesti meri- ja lentoliikenteessä valtavia määriä.
– Tarvitsemme EU-tason pelisäännöt ja kannustimet nopeasti. Teemme vaikuttamistyötä EU:ssa tiiviissä yhteistyössä erityisesti Ruotsin kanssa.
Mykkänen kertoi, että ilmastopolitiikan tilannekuva tarkentuu hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa, ja hallitus esittää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja nielujen kasvattamiseksi.
– Ilmastotoimet on sovitettava yhteen ihmisten arjen kanssa niin, että ne ovat sosiaalisesti hyväksyttävissä. Hallitus nostaa jakeluvelvoitetta maltillisesti – edellisen hallituksen lain perusteella se olisi yli tuplaantunut tämän vuoden alusta.
Mykkäsen mukaan hallitus ottaa myös EU-direktiivin mukaisen polttoainejakelijoiden päästökaupan käyttöön vuonna 2027.
