Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut esittää, että vuosilomalakia uudistetaan. Jokaiselle tulisi taata vähintään kaksi viikkoa palkallista lomaa vuodessa.
Nykyinen vuosilomalaki kohtelee liiton mukaan huonosti määräaikaisuuksia ja osa-aikatyötä tekeviä, sillä laki on tehty ajassa, jossa työskenneltiin pitkään saman työnantajan palveluksessa vakituisessa työsuhteessa.
– Määräaikaiset pätkätyösuhteet ovat yleistyneet valtavasti, eikä laki ota huomioon sitä, että nämäkin ihmiset tarvitsevat lepoa ja lomaa jaksaakseen töissä. Ihminen ei ole kone, ja elämä ei ole pelkkää työtä varten, sanoo tiedotteessa YKAn toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen.
Vuosilomalain kokonaisuudistuksessa tulisi myös tarkastella lomien kertymisen oikeudenmukaisuutta.
– Jaottelu alle vuoden ja yli vuoden mittaisiin työ- ja virkasuhteisiin ei ole vuosilomien kertymisen osalta enää tätä päivää. Yhteiskuntamme tarvitsee kestäviä työuria sekä työkykyisiä tekijöitä, ja tästä huolehtiminen tulisikin olla työmarkkinapolitiikan kovinta ydintä.
Epäoikeudenmukaista tilannetta voitaisiin ammattiliiton mukaan helpottaa teknisillä muutoksilla jo ennen vuosilomalain kokonaisuudistusta: vuosilomankertymä tulisi muuttaa niin, että lomaa kertyisi 2,5 päivää heti palvelussuhteen alusta, ja lauantait eivät kuluttaisi ansaittua lomaa. Samalla voitaisiin siirtyä vuosiloman ansainnassa reaaliaikaiseen ansaintaan. Näillä muutoksilla voitaisiin jo varmistaa, että jokainen saisi vähintään kaksi viikkoa vuosilomaa omasta tilanteesta riippumatta.
Pitkällä tähtäimellä tavoitteeksi tulisi asettaa vuosilomapankin kaltainen järjestely, jossa kertyneet lomat seuraavat työntekijää määräaikaisista työsuhteista ja työnantajan vaihdoksista huolimatta.
– Vuosilomapankkia on kritisoitu kalliina ratkaisuna, mutta mitä maksaa kokonaisten sukupolvien uupuminen, Pöyhönen kysyy.
Neljänneksellä työllisistä on Suomessa kohonnut työuupumuksen riski tai todennäköinen työuupumus.
– Emme voi jäädä pyörittelemään peukaloitamme, vaan meidän tulee huolehtia sellaisten rakenteiden luomisesta, jotka pitävät huolta palautumisesta. Ylipäätään tietotyössä tehtyjen tuntien määrä on huono mittari tehokkuudelle.
– Kun kerran halutaan työmarkkinoita uudistaa, niin tässä olisi kokonaisuus, jota kehittämällä saataisiin suuri vaikutus ihmisten jaksamiseen ja näin työurien pituuteen. Lomien pitämistä tarvittaisiin myös enemmän tietoa, ja sitä pitäisikin seurata esimerkiksi osana Työolobarometria, Pöyhönen ehdottaa.
