Hallitus esittää tänään julkaistussa budjettiesityksessään poliittisten ajatuspajojen yleisavustuksen lakkauttamista kokonaan ensi vuodesta alkaen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä avustuksella on taattu puolueita lähellä oleville ajatuspajoille perusrahoitus. Se on ollut niille keskeisin julkinen rahoitusinstrumentti, jolla on edistetty tietoperäistä päätöksentekoa.
– Olemme järkyttyneitä esityksestä. Kyseessä on valtiontalouden kannalta pieni summa, mutta sillä on tietoon perustuvalle päätöksenteolle valtava merkitys, sanoo tiedotteessa Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.
Kaikkien puolueiden ajatuspajojen saama avustus on ollut yhteensä noin 700000 euroa, josta Kalevi Sorsa -säätiön osuus vuonna 2024 oli 130500 euroa.
Rahoitusinstrumentti perustettiin 2000-luvun alussa vastauksena huoleen siitä, että poliittinen päätöksenteko keskittyi liiaksi päivänpolitiikkaan ja puolueilta puuttui kykyä luoda uusia avauksia.
– Rahoituksella on toteutettu yhteiskunnallista tutkimusta sekä järjestetty tilaisuuksia, joissa tuodaan päättäjiä ja tutkijoita yhteen. Meille on tärkeää, että julkaisuissamme tutkijat esittävät ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin. Tässä täydennämme akateemista tutkimusta, jossa usein keskitytään ratkaisujen sijaan enemmän tilannekuvaan, Finér sanoo.
Kalevi Sorsa -säätiö on julkaissut muun muassa Eriarvoisuuden tila Suomessa -raporttisarjaa, jonka kolmas osa herätti elokuussa runsaasti keskustelua. Lokakuussa julkaistaan Oikeudenmukainen siirtymä Suomessa -kirja, johon on kirjoittanut yli 20 eri alojen tutkijaa.
Tänä vuonna säätiön talouspolitiikan julkaisuissa on esitetty esimerkiksi malleja osinkoverotuksen uudistamiseksi. Säätiö järjestää vuosittain veropolitiikan asiantuntijoille ja päättäjille Veroareena-tapahtuman sekä kouluttaa tulevaisuuden päättäjiä kolmessa Balkanin maassa.
– Poliittisena ajatuspajana tutkimusaiheidemme valintaa ohjaavat arvot, mutta julkaisuissamme esitetyt näkemykset ovat asiantuntijoiden omia. Tutkimustoiminnassamme noudatamme samoja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan pelisääntöjä kuin yliopistot ja tutkimuslaitokset, Finér toteaa.
Finér näkee hallituksen esityksen jatkumona koko kansalaisyhteiskuntaa ja suomalaista demokratiaa koskettaville leikkauksille. Hän haluaa, että ajatuspajojen arvo ymmärrettäisiin Suomessa paremmin muiden länsimaiden tapaan. Esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa niillä on iso rooli.
– Leikkauspäätös on meille merkittävä ja toivomme tietenkin, että se muuttuu vielä eduskunnan käsittelyssä. Meidän on kuitenkin varauduttava siihen, ettei hallitus pyörrä päätöstään, Finér sanoo.