Itämeren turvallisuuteen vaikuttavat monet niin alueelliset kuin globaalitkin tekijät. Vanhojen tuttujen jännitteiden lisäksi pelissä vaikuttaa tukku tuoreempiakin ilmiöitä.
Venäjällä on edelleen keskeinen rooli Itämeren alueen geopoliittisessa tilanteessa. Maan sotilaallinen läsnäolo erityisesti Kaliningradin alueella herättää huolta naapurimaiden keskuudessa. Kaliningradin alue on Venäjän tärkeä merellinen ulkoraja Euroopassa ja se tarjoaa Venäjälle sotilaallisen läsnäolon Itämeren alueella.
Kaksi kolmasosaa Venäjän Itämeren laivaston aluksista on Kaliningradissa. Kaliningradin sijainti mahdollistaa Venäjälle aseman, joka on strategisesti merkittävä mahdollisten konfliktitilanteiden varalta. Alueella sijaitsevat sotilaalliset ja strategiset resurssit kuten sotilastukikohdat ja satamat ovat tärkeitä Venäjälle.
Kaliningrad mahdollistaa nopean sotilaallisen liikkuvuuden ja toiminnan Itämerellä. Paljon on puhuttu niin sanotun Suwalkin käytävän ja Kaliningradin kohtalonyhteydestä, jos Venäjä haluaisi haastaa Natoa sotilaallisesti Baltian maiden osalta.
Kaliningrad tarjoaa Venäjälle mahdollisuuden toimia eteentyönnetystä tukikohdasta ja mahdollisuuden yrittää muodostaa niin sanottu A2/AD-alue (Anti-Access/Area Denial), ja häiritä näin Naton Baltian puolustuksen tukitoimia.
Kaliningradilla on toki myös kaupallista merkitystä Venäjälle sen ja EU:n välisessä kaupassa. Alueella sijaitsevat satamat edistävät Venäjän ja EU:n välistä kauppaa ja logistiikkaa.
Kaliningradin alueella on Venäjälle strategisesti tärkeitä energiainfrastruktuureja, kuten kaasuputkia. Nämä infrastruktuurit tukevat Venäjän energiahuoltoa ja -kuljetuksia, erityisesti suhteessa EU:hun. Tosin juuri nyt kaikenlainen kauppa Venäjän ja EU:n välillä on jäissä.
Itämeren vilkas kauppamerenkulku mukaan lukien Venäjän öljykuljetukset on jo pitkään tunnistettu riskipotentiaalina ympäristöonnettomuuksille, joilla voisi tapahtuessaan olla fataalit vaikutuksen Itämeren rantavaltioiden elinympäristöille ja luonnolle. Vaikka Venäjän öljyvienti onkin pienentynyt sen Ukrainaan hyökkäämisen seurauksena, kulkee Itämerellä sitä edelleen, sillä yli puolet Venäjän raakaöljyn viennistä kulkee Suomenlahden kautta öljysatamistaan Primorskista ja Ust-Lugasta.
Riskiä lisää se, että öljyä kuljetetaan entistä huonokuntoisimmilla elinkaarensa loppuvaiheessa olevilla aluksilla. Tällaiset öljykuljetukset ovat arjessakin riskialttiita, mutta ne ovat myös alttiita toimille, jos niitä joku haluaisi tietoisesti häiritä ja aiheuttaa mittavan ympäristökatastrofin.
Muutosta Itämeren turvallisuustilanteeseen aiheuttaa se, että alueella on nähty viime aikoina useita kriittiseen infrastruktuuriin aiheutettuja tihutöitä. Energian siirtoon ja tietoliikenneyhteyksiin tehdyt tihutyöt on saatava selvitettyä ja jatkosta on päästävä yhteiseen ymmärrykseen kaikkien Itämerellä toimivien tahojen kanssa, sillä Itämerellä on kaikille rantavaltioille mukaan lukien Venäjä kriittistä infrastruktuuria.
Ei varmasti ole kenenkään etu, että vaivalla ja kalliisti rakennettu infra tuhotaan.
Tässä asiassa peräänkuulutankin rantamaiden välistä yhteistyötä ja diplomatiaa sen jälkeen, kun nyt nähdyt tihutyöt on käsitelty ja seuraamukset vastuullisille on langetettu. Vaikka näkymät ovatkin nyt varsin synkät, lopulta kansainväliset sopimukset ja foorumit voivat tarjota pitkällä aikavälillä keinoja ratkaista näitäkin konflikteja.
Itämeren sotilaspoliittinen asetelma muuttuu, kun Ruotsikin Suomen tavoin hyväksyttäneen pian Naton jäseneksi. Silloin Itämerestä tulee käytännössä Naton sisämeri ja Venäjän toimintamahdollisuudet toimia merellä kapenevat entisestään.
Suomen ja Ruotsin tulee jatkossakin kansallisesti pitää huolta Ahvenanmaan ja Gotlannin puolustamisesta, mutta jatkossa sekin voidaan tehdä yhdessä Naton kanssa. Naton läsnäolo ja harjoitustoiminta tulee lisääntymään Itämerellä, millä on positiivinen vaikutus kauppamerenkulun turvaamiseen.
Myös yhteisen meritilannekuvan muodostaminen koko Itämeren alueelta mahdollistuu, kun kaikki rantavaltiot ovat Naton jäseniä. Tässä Suomi ja Ruotsi ovat olleet edelläkävijöitä.
Suomen omat mahdollisuudet osallistua Itämeren merelliseen toimintaan Naton osana paranevat, kun Merivoimat saavat vanhenevien alusten tilalle lähivuosina tilatut neljä korvettiluokan alusta, joilla operointi koko Itämerellä on mahdollista.
Kirjoitus on julkaistu myös joulukuussa 2023 ilmestyneessä Nykypäivä-lehdessä.
