Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on viimeisten neljän vuoden ajan linjattu ja toteutettu presidentti Joe Bidenin johdolla, eikä varapresidentti Kamala Harrisilla ole ollut siinä kovinkaan merkittävää roolia.
Kun Harris on nyt nousemassa demokraattipuolueen presidenttiehdokkaaksi, Atlantin molemmin puolin kysytään, mitä hän ajattelee Euroopasta, Ukrainasta ja Venäjästä. Muuttuisiko USA:n ulkopoliittinen linja, jos Harrisista tulisi maan seuraava presidentti?
– Lyhyt vastaukseni on ei, Yhdysvaltain entinen Moskovan-suurlähettiläs, Stanfordin yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina nykyisin toimiva Michael McFaul kirjoittaa blogissaan.
Jonkinlaista hienosäätöä suhteessa esimerkiksi Gazan konfliktiin sekä Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan kanssa tehtävään yhteistyöhön saattaisi hänen mukaansa olla odotettavissa, mutta Euroopan, Ukrainan ja Naton osalta avainsana olisi todennäköisesti jatkuvuus.
– Vaikka emme vielä tiedä, millaista Harrisin ulkopolitiikka Eurooppaa kohtaan olisi, voimme tehdä hänen aiempien puheidensa ja toimiensa pohjalta joitakin oletuksia, McFaul sanoo.
Sveitsissä kesäkuussa järjestetyssä Ukrainan rauhankonferenssissa, johon osallistuivat muun muassa Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Suomen presidentti Alexander Stubb sekä kymmeniä muita valtiojohtajia eri puolilta maailmaa, delegaatit olivat McFaulin mukaan vaikuttuneita Yhdysvaltoja edustaneen Harrisin asiantuntemuksesta ja diplomaattisista taidoista.
– Hänen Ukrainan itsenäisyyttä ja demokratiaa tukevat julkiset puheenvuoronsa olivat voimakkaita ja selkeitä, McFaul toteaa.
Harris on McFaulin mukaan korostanut, että Yhdysvallat ei tue Ukrainaa hyväntekeväisyydestä vaan siksi, että Ukrainan menestys on lännen strategisten etujen mukaista.
– On etujemme mukaista pitää kiinni kansainvälisistä säännöistä ja normeista, kuten suvereniteetista ja alueellisesta koskemattomuudesta, sekä kansainvälisestä järjestelmästä, jonka luomisessa me toisen maailmansodan jälkeen autoimme. On Yhdysvaltojen edun mukaista puolustaa demokraattisia arvoja ja vastustaa diktaattoreita. On etujemme mukaista tukea ystäviämme, kuten Ukrainaa, Harris totesi Sveitsissä.
– Myös Venäjän osalta Harrisin lähestymistavasta on saatu myönteisiä signaaleja. Varapresidenttinä hän on toistuvasti ja selkeästi vastustanut Vladimir Putinin hyökkäystä Ukrainaan ja tämän harjoittamaa raakaa sortoa omassa maassaan, McFaul sanoo.
Euroopan kannalta positiivista on hänen mukaansa myös se, että Harrisin turvallisuusneuvonantaja Phil Gordon on toiminut aiemmin muun muassa Euroopasta ja Euraasiasta vastaavana apulaisulkoministerinä.
– Gordon on ollut alusta alkaen tiiviisti mukana muotoilemassa Bidenin hallinnon politiikkaa koko Euroopan ja erityisesti Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän osalta. Bidenia lukuun ottamatta kukaan koko hallinnossa ei tiedä Euroopasta niin paljon kuin Gordon, McFaul suitsuttaa.
