Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 66,5 miljardia euroa. Liikevaihto kasvoi noin kaksi prosenttia edellisvuotisesta. Kasvun takana olivat lähinnä peliteollisuus, terästuotanto ja autojen valmistus, kertoo Teknologiateollisuus ry:n suhdannekatsaus.
Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa hieman enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Tilaukset eivät kuitenkaan yltäneet edeltävän vuosineljänneksen tasolle. Tilauskanta pysyi ennallaan edeltävällä vuosineljänneksellä saatujen laivatilausten ansiosta.
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna lähes 10 000:lla. Henkilöstöä oli vuoden aikana keskimäärin 276 000.
Henkilöstön vähenemisestä huolimatta alan yritykset rekrytoivat viime vuonna uutta henkilöstöä kaikkiaan noin 20 000.
Suomeen haluttaisiin investoida
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen vakuuttaa, että suomalaiset yritykset haluavat kasvaa ja työllistää Suomessa.
– Teolliset investoinnit ovat olleet pitkään vähäisiä ja ne on saatava käyntiin. Nykyinen tuotantokapasiteetti ja nähtävissä oleva talouskasvu eivät riitä rahoittamaan julkisia menoja, Turunen sanoo.
Teknologiateollisuuden uusi teollisuuspolitiikan johtaja Sanna Rauhansalo odottaa tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen.
Ensimmäiseksi pitäisi huolehtia siitä, että byrokratiaan juuttuneet investoinnit saadaan toteutettua.
– On tärkeää, että säästöpaineissa ei unohdeta investoida tulevaisuuteen, Rauhansalo muistuttaa.
Kannattavuus romahtanut
Yritysten kannattavuus Suomessa on suorastaan romahtanut viime vuosina. Tämä koskee laajasti kaikkia toimialoja ja myös teknologiateollisuuden yrityksiä. Vuonna 2013 teknologiateollisuuden yritysten nettotulos oli keskimäärin vain 0,9 prosenttia suhteessa liiketoiminnan tuottoihin. Vuosina 2000-2005 osuus oli 7,3 prosenttia ja 2006-2007 keskimäärin 12 prosenttia.
– Tilanne on huolestuttava, sillä vain kannattava yritys voi investoida. Säädösviidakon purkamisen lisäksi investointien käynnistymistä voidaan edistää verotuksella. Tällä hetkellä yrityksillä ja omistajilla ei ole verotuksellisia kannustimia sijoittaa Suomeen pitkäjänteisesti, Rauhansalo sanoo.
Hänen mukaansa verojärjestelmän pitäisi olla läpinäkyvä, yksinkertainen, kannustava, oikeudenmukainen ja ennakoitava.
– Sitä se ei nyt ole, Rauhansalo summaa.
Verojärjestelmän suurimmat ongelmat koskevat sen heikkoa dynamiikkaa, yritysten liikevoittojen kaksinkertaista verotusta ja sukupolvenvaihdosten verotusta. Verokiila on vakava työllistymisen ja työpaikkojen este.
– Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tki-toiminnan tukemiseen. Tässä Tekesin ja SHOKien rooli on keskeinen, toimitusjohtaja Turunen sanoo.
Hänen mielestään eduskunnan ja hallituksen pitäisi ennen päätöksiään arvioida niiden hyödyt ja kustannukset. Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa esimerkiksi digitalisaation avulla.
