Radio-ohjelma Alivaltiosihteeri antoi usein hyviä ohjeita päättäjille. Yksi meni jotenkin tähän tapaan: kahta ei kannata kokeilla; kansanäänestystä ja pomon muijaa. Listaan voinee kohta lisätä kansalaisaloitteen.
Eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen eheytyshoitojen kieltämisestä luvuin 125–49. Sen pitäisi olla selvä ohje hallitukselle.
Eduskunnan luottamuksen varassa toimivan hallituksen oikeusministeri Leena Meri (ps.) ilmoitti, ettei hänen ministeriönsä ehdi valmistella lakia. Hän perusteli kieltäytymistään myös sillä, että hallitus ei ole kiellosta yksimielinen.
Oikeusministerin perustelut vaikuttivat hätäisiltä. Tosiasiassa aloite on Merelle epämieluisa.
Erityisesti oikeusministerin pitäisi olla tarkka vallan kolmijaosta. Eduskunta säätää lait, hallitus toteuttaa eduskunnan päätökset ja tuomioistuimet jakavat oikeutta.
Suomessa on kauhisteltu presidentti Donald Trumpin epäiltyjä yrityksiä murtaa vallan kolmijako Yhdysvalloissa. Suomessa samalla asialla saattaa tahtomattaan olla ministeri Meri, jonka lausunnot nakertavat kansalaisaloitteen ja eduskunnan uskottavuutta.
Meri kulkee kehityksen vastavirtaan. Eduskunnan asemaa on viime vuosina vahvistettu suhteessa tasavallan presidenttiin ja hallitukseenkin.
Kansalaisaloite on ollut käytössä yli kymmenen vuotta. Vain muutaman kerran se on jalostunut lakitekstiksi. Usein hankkeen on torpannut se valtioelin, jolle kuuluu valta säätä lakeja. Siis eduskunta, ei hallitus tai ministeri.
Suurempiakin päätöksiä on tehty vastoin hallituspuolueiden kannanottoja, jos eduskunta on pannut hankkeen liikkeelle. Yksi tuoreimmista ja tunnetuimmista on Suomen liittyminen Natoon.
Suomi liittyi Natoon, vaikka silloisilla hallituspuolueilla oli eriasteisia lausumia nopeaa liittoutumista vastaan. Vasemmistoliiton kanta liittoutumiseen oli täysin kielteinen.
Vastuu eduskunnan uskottavuudesta jäi niiden harteille, jotka äänestivät eheytyshoitojen kieltämisen puolesta. Puolueista tämä koskee kaikkia muita paitsi perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja.
Jos ministeri on vastahankaan, eduskunta voi käynnistää lain säätäminen. Kansanedustajalla on oikeus tehdä lakialoite.
Nähtäväksi jää taipuvatko kokoomus, sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, ruotsalainen kansanpuolue ja Liike Nyt yhden ministerin ja kahden puolueen jarrutukseen.
Oppositio saattaa väsätä aloitteen. Silloin testataan kokoomuksen ja Rkp:n rohkeus tukea uudestaan esitystä, jota kaksi hallituskumppania vastustaa.
Aloite menisi eduskunnassa lakivaliokunnan käsittelyyn. Sitä johtaa Juho Eerola (ps.). Olisi mielenkiintoista seurata, ottaisiko Eerola mallia Krista Kiurusta (sd.), joka valiokunnan puheenjohtajana vaalikaudella 2015–2019 urhoollisesti jarrutti soten valmistelua.
Toinen vaihtoehto on jättää hanke seuraavalle vaalikaudelle. Tässä tapauksessa uudistus voisi löytää tiensä seuraavaan hallitusohjelmaan.
Voimakkaimmin eheytyshoitojen kieltämistä ovat vastustaneet kristillisdemokraatit. Päivi Räsäsen (kd.) mukaan kielto voisi kaventaa uskonnonvapautta.
Räsäsen mielestä laki saattaisi johtaa oikeudenkäynteihin uskonnollisia yhteisöjä vastaan. Lakituvissa selviteltäisiin erilaisten muisti- ja mielikuvien todenperäisyyttä.
Räsänen on entinen sisäministeri, joka vastasi poliisitoiminnasta. Hänellä lienee erinomaiset edellytykset arvioida poliisin ammattitaitoa ja sitä, mitä erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä puuhataan.
Alivaltiosihteeriä vanhempi sanonta: ennen Jeesus ratsasti aasilla, nykyisin aasit Jeesuksella.
