Kansan käsitys Suomesta puolueettomana maana hämmästyttää alan tutkijoita. Maanantaina julkaistussa Alma-tutkimuksessa suurin osa eli 56 prosenttia vastasi ”kyllä” kysymykseen Onko Suomi mielestäsi puolueeton maa? Toista mieltä oli 26 prosenttia kyselyyn vastanneista.
– Siis suurin osa suomalaisista ajattelee edelleen, että Suomi on puolueeton, ei siis liittoutumaton maa? hämmästelee Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
Jokisipilän mukaan kyseessä on yksinkertaisesti ”asiavirhe”, koska EU-jäsenyyden myötä Suomen puolueettomuus meni romukoppaan.
– Jos minulle tulisi tenttivastaus, jossa opiskelija väittäisi, että Suomi on puolueeton maa, minun olisi pakko hylätä se.
Jokisipilän mielestä on yllättävää, että keskeiset termit voivat olla ihmisille näin hämärän peitossa. Hän pohtii, että peiliin katsomisen paikkaa voisi olla niin koulutusjärjestelmässä kuin alan tutkijoillakin. Toisaalta Jokisipilä ei muista puolueettomuus-sanaa edes viljellyn aikoihin julkisuudessa.
– Minusta Paavo Väyrynen on aktiivipoliitikoista ainoa, joka käyttää tätä sanaa. Siinä merkityksessä kuin hän käyttää.
”Puolueettomuus” hävinnyt selonteoista
Valtioneuvoston turvallisuuspoliittisissa selonteoissa pitää mennä kauas taaksepäin, ennen kuin niistä on edes löydettävissä sana ”puolueeton”. Sana löytyy vuoden 1997 selonteosta, jossa todetaan, että ”Unionin jäsenenä Suomi ei voi olla puolueeton Euroopan unionin ja kolmannen osapuolen välisessä konfliktissa”. EU:hun liittymisen myötä Suomen asema on määritelty selonteoissa sotilaallisesti liittoutumattomaksi maaksi ja sittemmin sotilasliittoon kuulumattomaksi maaksi.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen hämmästelee myös Alma-tutkimuksen tulosta. Hän korostaa, että puoluettomuus oli kylmän sodan aikainen spesifi käsite, jossa poliittinen tavoite oli tasapainoilla idän ja lännen välissä ja pysytellä konfliktien ulkopuolella.
– Kun vuosina 1993–1994 kävimme keskusteluja siitä, onko tällainen tavoite enää EU-jäsenyyden myötä Suomelle mahdollinen, puolueiden kanssa todettiin ykskantaan, että ei ole. Puolueettomuus-käsitteestä siis luovuttiin Suomen virallisessa politiikassa eikä sitä kirjattu selontekoihin. Se ei ollut enää Suomen linja.
Tiilikainen huomauttaa, että Alma-tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten näkemystä myös siitä, pystyisikö Suomi pysyttelemään lähialueille kohdistuvan aseellisen konfliktin ulkopuolella. Isompi osa eli 40 prosenttia uskoi, ettei Suomi voisi jäädä ulkopuoliseksi. Toista mieltä oli 35 prosenttia. Tulosta voi pitää ristiriitaisena puolueettomuus-näkemyksen kanssa.
Tiilikainen arvelee, että suomalaisilla menevät käsitteet puolueettomuus ja liittoutumattomuus sekaisin, vaikka kyse on eri asioista. Niin hän kuin Jokisipiläkin uskovat, että mikäli kansalta olisi kysytty puolueettomuuden sijaan liittoutumattomuudesta, vastausosuudet olisivat olleet suunnilleen samat.
Kokoomuksen kannattajilta yllättävä tulos
Puolueiden kannattajista paljastui tutkimuksesta mielenkiintoisia eroja. Eniten Suomen puolueettomuudesta olivat samaa mieltä yllättäen kokoomuksen kannattajat, joista 69 prosenttia katsoi näin. Seuraavana tulivat kristillisdemokraattien (66 prosenttia) ja keskustan (65 prosenttia) kannattajat. Vähiten Suomi nähtiin puolueettomaksi perussuomalaisten (37 prosenttia) kannattajien keskuudessa. Vasemmistoliittolaisten mielipiteet jakaantuivat (45-45 prosenttia)
Tiilikainen arvioi, että kokoomuslaisten näkemystä selittää puolueen tavoite Suomen Nato-jäsenyydestä ja näkemykset siitä, että turvatakuut on saavutettavissa vain sotilasliiton kautta.
– Tulkitsisin tätä niin, että iso osa (kokoomuksen kannattajista) on mieltänyt tämän kysymyksen niin, että kuuluuko Suomi sotilasliittoon vai ei. Eihän tätä oikein muuten voi mitenkään selittää, Tiilikainen puntaroi.
Samoilla linjoilla on Jokisipiläkin:
– Puoluekokoushan on jo ajat sitten linjannut, että Suomen pitäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Se ei ole vielä toteutunut.
Vastaavasti perussuomalaisten kannattajatkin ovat saattaneet tulkita kysymystä omista lähtökohdistaan käsin, vaikka heidän näkemyksensä onkin todellisuudessa lähempänä Suomen virallista linjaa.
– Perussuomalaisethan ovat lähtökohtaisesti olleet sitä mieltä, että Suomen suvereeniteetista luovuttiin liikaa, kun Suomi liittyi EU:hun, huomauttaa Jokisipilä.
