Työhuoneen tyhjennys kesti tunti ja vartti. Anne-Mari Virolaisella oli kaksi laatikkoa, joihin tavarat upposivat. Oli maanantai-iltapäivä. Edellisenä päivänä oli käyty eduskuntavaalit 2023. Virolainen oli seurannut ääntenlaskua kotonaan Turun kupeessa Kaarinassa.
– Silloin, kun ennakot (äänet) tulivat, heti tuli sellainen olo, että tämä oli nyt tässä.
Anne-Mari Virolainen oli ollut kokoomuksen kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 2007. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi hänet nimitettiin Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen vuonna 2018. Pahinta tilanteessa oli sen tajuaminen, kun olet ollut pitkään osa yhteisöä. Ja yhtäkkiä oletkin sen ulkopuolella.
Virolaisen putoaminen huhtikuun vaaleissa oli ollut noin 200 äänestä kiinni. Hän mietti hetken, pitäisikö vaalituloksia tarkemmin analysoida, mutta luopui sitten ajatuksesta.
– En ole menneisyydessä pyöriskelijä, parempi miettiä aina tulevaa.
EU-lippu jäi sälekaihtimien väliin
Jotain Eduskuntatalon työhuoneeseen kuitenkin jäi. Kyseessä oli edesmenneen Ilkka Kanervan työhuone, jonne Virolainen oli sittemmin muuttanut. Asettanut tullessaan EU:n tähtilipun sälekaihtimien väliin.
– Siinä lähtiessäni mietin, pitäisikö minun ottaa vielä tuo pois. Sitten ajattelin, että en ota. Se, joka sinne seuraavaksi tulee, näkee, että tässä huoneessa on heilutettu EU-lippua.
Tästä on nyt puoli vuotta. Marraskuussa 2023 Anne-Mari Virolainen istuu vastapäätä isossa toimistohuoneessa Helsingin Bulevardilla. Taustalla ikkunalaudalle on asetettu Ukrainan ja Suomen liput.
Ikkunan takana puistossa kuvataan paraikaa Klaus Härön tulevaa 1940-lvun elokuvaa ”Ei koskaan yksin”.
Miten tähän on tultu? Eduskunnasta putoamisen jälkeen Virolainen oli saanut viestejä ja kyselyjä. Erilaisia työtarjouksia. Kunnes Piia-Noora Kauppi soitti ja kysyi: ”Ethän ole vielä lupautunut mihinkään?”
Jätettyään Finanssiala ry:n toimitusjohtajan työn Kauppi oli toiminut vuoden 2023 alusta lähtien konsulttialan yrityksessä Odgers Berndtson, jonka toimiala on ylimmän johdon suorahaku ja hallitusammattilaiset. Hänellä oli ehdotus.
Teams-palaveri aiheesta järjestettiin helatorstaina. Virolainen oli istuttamassa kuusentaimia Sysmässä. Nettiyhteys oli keskellä metsää huono, mutta se saatiin pelaamaan, kun hän kiipesi Herrojenvuori -nimiselle suurehkolle vuorelle.
Anne-Mari Virolainen on työskennellyt nyt elokuusta lähtien toimitusjohtajana Pointer Potential -yrityksessä, joka auttaa sen asiakkaina olevia yrityksiä löytämään riveihinsä kansainvälisiä osaajia. Keskiössä ovat Suomessa jo olevat, maahanmuuttajataustaiset, korkeasti koulutetut ihmiset. Osa heistä on työpaikkaa vailla, osa haluaa edetä urallaan ja etsiä uusia haasteita.
Yritys tekee yhteistyötä Kaupin yrityksen kanssa ja toimitilat ovat samassa rapussa. Yhteistyössä on mukana vielä kolmaskin yritys Pointer Search, jonka toimiala on myös johdon suorahakua.
Virolainen viittaa Keskuskauppakamarin tutkimuksiin ja yrityksistä saamiinsa viesteihin: osaavasta työvoimasta on huutava pula. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten palkkaamista haittaavat Suomessa yleisellä tasolla kuitenkin usein ennakkoluulot tai liian tiukat kielitaitovaatimukset. Ei luoteta siihen, että ihmiset oppivat kielen tekemällä ja puhumalla.
Virolaisen yritys tekee esikarsinnan potentiaalisista työntekijöistä, joita tarjotaan sitten yrityksille. Lopulliset valinnat tehdään yrityksissä.
Vähimmäisvaatimuksena rekisteriin pääsyyn on kandidaatin tutkinto. Asiakasyrityksissä on Virolaisen mukaan kysyntää kaikenlaisille insinööreille ja teknisen koulutuksen saaneille. Laboratoriofirmat etsivät kansainvälisiä osaajia. Samoin terveysteknologiafirmat.
Ja mitä tulee siihen kielitaitoon:
– Yrityksissä on tällä hetkellä valtava kysyntä myynti-insinööreistä, jotka osaavat saksaa.
”He ovat aivan kauhuissaan tästä”
Suhtautuminen maahanmuuttoon – etenkin työperäiseen – on jakanut Petteri Orpon (kok.) hallituksen keskeisiä puolueita kokoomusta ja perussuomalaisia. Tämä näkyy myös hallitusohjelmassa.
Loppukesästä käytiin myös laaja keskustelu rasismista.
Minkälaisia terveisiä sinulla on hallitukselle?
– Olen huolissani tästä kolmen kuukauden säännöstä. Kun keskustelen hr-ihmisten ja toimitusjohtajien kanssa viennistä riippuvaisissa yrityksissä – he ovat aivan kauhuissaan tästä.
Virolainen korostaa olevansa kuitenkin odottavalla kannalla, että työministeri Arto Satonen (kok.) ymmärtää kokonaisuuden ja valmistelussa asiaan tulee muutos. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työluvalla Suomeen tulleen on poistuttava maasta, jos hänen työsuhteensa loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden sisällä löytänyt uutta työtä. Työnantajan on ilmoitettava työsuhteen päättymisestä myös Maahanmuuttovirastolle ”sanktion uhalla”.
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu paljon kolmen kuukauden säännön ongelmallisuudesta etenkin asiantuntijatöissä, joissa rekrytointiprosessit ovat usein pitkiä. Vaarana on, että huippuosaajat karkaavat ulkomaille.
Anne-Mari Virolainen pitää hetken tauon ja jatkaa sitten. Kyse on myös isosta kuvasta. Edessä on väistämätön asenteiden muutos, kun ikääntyvä Suomi tarvitsee työvoimaa ulkomailta.
– Minusta kaikkein tärkeintä on se, että ihminen, joka on tässä maassa, haluaa tehdä töitä, perustaa perheen ja rakentaa elämänsä tänne – hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Missään nimessä en haluaisi, että Suomesta tulisi maa, jonne tullaan vain käymään.
Entinen kansanedustaja sanoo kokevansa nykyisen työnsä tässä ja nyt merkitykselliseksi.
– Olen lukenut, että työmarkkinoille tuleville nuorille aikuisille on hyvin tärkeää, minkälaiseen firmaan he tulevat töihin. Ja että työllä on merkitys ja tarkoitus. Mutta kyllä ihan sama koskee meitä boomereitakin, hän toteaa ja nauraa.
Voisitko kuvitella palaavasi enää politiikkaan?
– En usko. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö osallistuisi jatkossakin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Juttu on julkaistu myös joulukuussa 2023 ilmestyneessä Nykypäivä-lehdessä