Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) vastaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla kirjoittajalle, jonka mukaan hyvätuloisten oikeus lapsilisiin on tuhlausta.
Kauma huomauttaa, että Suomessa on jo korkea kokonaisveroaste ja tuloveron progressio.
– Vuodessa 50 000 euroa tai yli ansaitsevat edustavat noin 18 prosenttia tulonsaajista mutta maksavat peräti 58 prosenttia tuloveroista. Päälle tulevat vielä kulutuksen kautta maksettavat verot. Tilastojen mukaan suhteellisen pieni joukko ihmisiä siis maksaa jo nyt valtaosan kaikista veroista eli tuloista, joilla hyvinvointipalvelumme rahoitetaan, Kauma toteaa.
Esimerkiksi päivähoidon asiakasmaksut ovat tulosidonnaisia. Jos lapsilisät poistettaisiin hyvätuloisilta, lukuisten useampilapsisten ja jo nyt paljon veroja maksavien perheiden nettotulot vähenisivät jopa sadoilla euroilla.
– Tulosidonnaisuus lisäisi näin ollen verotuksen kireää progressiota entisestään. Nyt kun väestö vanhenee ja vähenee, tarvitaan lapsimyönteistä eikä lapsivihamielistä politiikkaa, Kauma kommentoi.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on samoilla linjoilla. Hän sanoo X-ketjussaan puolustavansa universaalia lapsilisää, sillä hyvätuloiset ovat jo paljon maksajina. Lapsilisällä Suomi osoittaa hänen mukaansa välittävänsä jokaisesta lapsesta yhtä paljon.
– Lapsilisä on kaikille perheille yhtä suuri, ensimmäisestä lapsesta 94,88€/kk. Tutkimusten mukaan perheet käyttävät sen pääasiallisesti lasten menoihin. Köyhien lapsiperheiden tukemiseen on muita työkaluja, kuten toimeentulotuen lapsiosa, 370-411€/kk ja asumistuki, Pekkarinen muistuttaa.
– Usein kysytään, miksi lapsilisä ”leikataan” toimeentulotuen saajilta. 1990-luvulla tt-tuen lapsikorotusta nostettiin lapsilisää vastaavasti. Köyhät perheet ovat hyötyneet muutoksesta, koska tt-tuki kasvaa indeksien mukaan, lapsilisä ei, jatkaa Pekkarinen, jonka mukaan toimeentulotuen kannustinloukkuja ei pidä syventää.
”Moraaliposeeraajille” eli niille, jotka julkisuudessa kertovat, etteivät ymmärrä miksi heille maksetaan lapsilisää, Pekkarinen antaa vinkin:
– Lapsilisää ei ole pakko ottaa vastaan: ilmoitus Kelaan ja lapsilisä loppuu siihen. Esimerkillään voi ”moraaliposeerata” tehokkaammin kuin valittamalla.
Pekkarisen mukaan päättäjien pitäisi kuitenkin kirkastaa lapsilisän tarkoitusta.
– Onko se kulukorvaus, tuloerojen tasoittaja vai lapsiköyhyyden torjuja? Se ei voi olla kaikkea tätä.
Jokaiselle lapsilisän leikkaamisesta, verottamisesta tai lakkauttamisesta kiinnostuneelle suosittelen @Kelantutkimus erinomaista blogia, jossa eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja on vertailtu. Samalla taustoitetaan tempoilevaa lapsilisäpolitiikkaa.
— Elina Pekkarinen (@PekkarinenElina) September 2, 2024
Aina ilmaantuu kansalaisia, jotka kertovat, etteivät tarvitse lapsilisää, eivätkä ymmärrä, miksi sitä heille maksetaan. Lapsilisää ei ole pakko ottaa vastaan: ilmoitus @KelaFpa’n ja lapsilisä loppuu siihen. Esimerkillään voi ”moraaliposeerata” tehokkaammin kuin valittamalla.
7/8
— Elina Pekkarinen (@PekkarinenElina) September 2, 2024
