Eduskunnan syyskausi lähestyy loppuhuipennustaan. Ensi viikolla kansanedustajat jäävät reilun kuukauden kestävälle lomalle, jota kutsutaan istuntotauoksi.
Syysistuntokauden loppuun osuvat itsenäisyyspäivän muistot ja joulun sanoma. Tänäkin vuonna niistä on ollut vähän merkkejä Arkadianmäellä.
Joukko kansanedustajia on onnistunut lisäämään vastakkainasettelua ja tuhrimaan eduskunnan mainetta sekä instituutiona että työpaikkana. Media on seurannut sivusta ja kertonut vihanpidoksi äityneestä päätöksenteosta.
Vastakkainasettelun eturivissä eivät ole olleet maakuntien rivikansanedustajat. Johtoon ovat astuneet korkeasti koulutetut, eturivissä tohtorit Teemu Keskisarja (ps.) ja Minja Koskela (vas.).
Keskisarja osallistui itsenäisyyspäivänä presidentin vastaanoton asemesta 612-kulkueeseen, jossa oli mukana äärioikeiston aktiiveja. Puheessaan Keskisarja vihjaili moniselitteisesti, että Suomi ”ei ole enää itsellinen tai itsepäinen” ja ” itsemäärääminen on 6. joulukuuta melko vähäistä”.
Jos Keskisarja halusi panna rintamalinjat selviksi, hän onnistui. Vastamielenosoittajat provosoituivat, ja poliisi otti kymmeniä osallistujia kiinni.
Itsenäisyyspäivän aattona eduskunta keskusteli hallituksen suunnitelmista leikata kulttuurimenoja osana säästöohjelmaa.
Vasemmistoliiton Minja Koskela avautui kyselytunnilla. Hänen mielestään autoritääriset johtajat nitistävät ensimmäiseksi kulttuurin.
– Suomen hallitus toimii juuri siten, miten autoritäärisissä maissa toimitaan, Koskela sanoi.
Vahva väite. Historiasta löytyy esimerkkejä. Kirjoja tuhottiin ja kirjailijoita vangittiin natsi-Saksassa ja Neuvostoliitossa.
Suomessa viimeisimpiä mustia listoja tekivät Vasemmistoliiton edeltäjän aktivistit. Stahanovilaisen uutterasti he etsivät oppikirjoista Neuvostoliittoa arvostelevia tekstejä.
Koskela on kotimaisen kaunokirjallisuuden yksi tunnetuimmista henkilöhahmoista. Tuntemattoman sotilaan luutnantti Vilho Koskelan aikana Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan ja ajoi myöhemmin saksalaiset pois maasta.
Tuntemattoman Koskela oli sovitteleva henkilö, joka taisteli idän imperialismia vastaan ja uhosi syövänsä rautaa ja paskantavansa kettinkiä. Eduskunnan Koskelan suusta tulee toisenlaista tekstiä.
Syyskauden näyttävimmän sumutusyrityksen teki keskusta. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen vaati hallitusta purkamaan ”bensapommin”, joka on laukeamassa 2027.
Kurviselta jäi kertomatta, että pommin rakensi Sanna Marinin (sd.) hallitus, jossa keskusta ja Kurvinen olivat mukana. Viime vaalikaudella Suomi meni mukaan päästökauppasopimukseen, joka tulee voimaan viimeistään vuonna 2030.
Ennen kansanedustajat tappelivat asioista. Nykyisin mennään useasti henkilökohtaisuuksiin. Vaikutelma eduskunnan työtyylistä on selvästi tympeämpi kuin ennen vuotta 2015.
Eduskunta on poikkeuksellinen työpaikka, mutta se on kuitenkin työpaikka. Martin Paasi (kok.) antoi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa näytteen tämän päivän fiiliksistä.
Paaden kerrotaan huutaneen valiokunnassa ja sättineen oppositiota niin voimakkaasti, että Aino-Kaisa Pekonen (vas.) tunsi olonsa uhatuksi. Paasi joutui ryhmäjohtaja Matias Marttisen puhutteluun ja pyysi anteeksi toimintaansa.
Aivan kokonaan kansanedustajat eivät ole tärvelleet joulumieltä. Edes hallitus, oppositio ja Krista Kiuru (sd.) yhdessä eivät pysty järjestämään sellaista kriisiä, joka polttaisi edustajien joululomat.
