Vaikuttamistyön avoimuus lisääntyy merkittävästi heinäkuun alusta alkaen, kun organisaatiot jättävät avoimuusrekisteriin ensimmäiset toimintailmoituksensa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuneesta vaikuttamistyöstä ja sen neuvonnasta.
Avoimuusrekisterin tarkoituksena on lisätä vaikuttamistyön läpinäkyvyyttä, ehkäistä epäasiallista vaikuttamista ja tuoda esiin epävirallista vaikuttamistyötä. Se pyrkii kasvattamaan kansalaisten luottamusta valtionhallintoon ja demokratiaan – ei ihan mitätön tavoite!
Avoimuutta on toki ollut aiemminkin, mutta se on ollut pitkälti vaikuttamistyötä tekevien toimijoiden omissa käsissä.
Monet vaikuttamistyötä tekevät organisaatiot ovat ennenkin julkaisseet tavoitteita, kannanottoja, tiedotteita ja selvityksiä omissa kanavissaan – näin myös me Hyvinvointiala HALI ry:ssä. Kiitos avoimuusrekisterin, jatkossa raportoimme myös sen, kehen olemme vaikuttaneet ja missä asioissa. Raportoimme sekä tapaamisistamme että yhteydenotoistamme, kuten puheluista ja sähköposteista. Samalla kerromme, missä asioissa olemme olleet liikkeellä. Tämä muutos tuo näkyväksi tekemämme merkityksellisen työn niin omalle jäsenistöllemme kuin suurelle yleisölle.
Lobbaus, eli päättäjiin kohdennettu vaikuttamistyö, on tärkeää toimintaa. Aiemmin, niin kuntapäättäjänä kuin kansanedustajanakin, pidin edunvalvontajärjestöjen ja yritysten viestejä olennaisena ja tärkeänä osana omaa työtäni. Lobbareiden tapaaminen antoi mahdollisuuden kerätä tietoa monesta eri näkökulmasta, tutustua erilaisiin lähestymistapoihin, kuulla argumentteja eri tulokulmista ja kehittää omaa ajatteluani ja oppimistani. Ei ole lainkaan liioittelua sanoa, että sain lobbauksesta eväitä parempaan päätöksentekoon.
Toivon, että avoimuuden lisääntyessä myös vaikuttamistyön arvo nähdään uudessa valossa. Lobbaus on tarpeellinen osa kehittämistä, jolla pyrimme yhdessä tekemään yhteiskunnastamme entistä paremman. Pidän avoimuusrekisterin tuomaa läpinäkyvyyttä erittäin tervetulleena, jotta luottamus lobbareita ja päättäjiäkin kohtaan parantuu.
Avoimuusrekisteri näkyy konkreettisesti omalla työpöydälläni: tehtävälistallani on päivittäin tapaamisteni kirjaaminen avoimuusrekisterilomakkeeseen. Ensi vuodesta alkaen avoimuusrekisteriin pitää ilmoittaa myös lobbaukseen käytetty aika ja raha. Tämä haastaa organisaatioita, kuten meitä HALIssa, kehittämään yhä järjestelmällisempää työskentelyotetta, jossa huomioidaan niin kustannuslaskenta kuin tuntikirjanpito.
Vaikka avoimuusrekisteri tuo paljon hyvää, vaikuttamistyöhön jää vielä pimeitä nurkkia, joita lainsäädäntö ei kata. Tässä vaiheessa ilmoitusvelvollisuuden piirissä ovat tapaamiset kansallisen tason päättäjien – ministerien, avustajien, kansanedustajien ja ministeriöiden virkamiesten – kanssa. Vaikuttamistyö esimerkiksi kunnalliseen päätöksentekoon jää vielä ulkopuolelle. Olemme kuitenkin matkalla oikeaan suuntaan, ja eteenpäin päästään vakaasti askel kerrallaan.
