Asenteet Kremliä kohtaan ovat kovenemassa Venäjän Karjalassa, arvioi vepsäläisaktivisti Mihail Vento Novaja Gazetalle.
Venton mukaan alueen väestö on pettynyt siihen, miten kurjaa elämä alueella on. Elinkustannukset kasvavat, mutta samalla työpaikkojen määrä vähenee.
Samaan aikaan alueen asukkaat näkevät, miten hyvin rajan takana Suomessa menee Venäjään verrattuna.
– Meillä on samanlainen ilmasto, samanlainen ympäristö, samanlaiset luonnonvarat, mutta kun elämänlaatua verrataan keskenään, ero on kuin yöllä ja päivällä, Vento listaa.
– Miksi siellä [Suomessa] ihmiset voivat elää hyvää elämää, kun taas meidän maassamme pysymme hädin tuskin hengissä?
Vuonna 2022 Karjalan tasavallan bruttokansantuote henkilöä kohden oli noin 7900 dollaria. Vertailun vuoksi, Suomessa luku oli samana vuonna noin 46 400 dollaria, lähes kuusi kertaa enemmän.
Hankalassa taloustilanteessa moni onkin päätynyt lähtemään alueelta. Lähtöön kannustaa myös valtion painostava sortokoneisto, joka pyrkii värväämään sotilaita Ukrainan lihamyllyyn sekä venäläistämään alueen väestöä.
– He [viranomaiset] vievät liikaa ihmisiä pois. Liikekannallepanoa voi vältellä isoissa kaupungissa, mutta näissä peräkylissä miehet vain otetaan kiinni ja lähetetään etulinjaan, Vento tiivistää.
Venäläisviranomaiset ovat myös tuhonneet alueen suomalaisia hautausmaita ja muistomerkkejä sekä ottaneet silmätikuikseen henkilöitä, jotka yrittävät suojella niitä. Samalla Karjalan tasavallan hallitus on toistuvasti torjunut pyrkimykset myöntää karjalan kielelle virallinen asema.
Ukrainan sodan myötä Venäjän Karjalassa on kuitenkin perustettu alueen itsenäistymistä kannattava Karjalan kansallinen liike, johon Vento kuuluu. Sen todellisesta suosiosta ei ole tietoa.
Vento itse on vepsä, joka on karjalaisiakin pienempi vähemmistö. Vepsillä oli Aunuksessa oma autonominen piirikuntansa vuoteen 2005 asti, jolloin Kreml ryhtyi keskittämään valtaa maakunnista Moskovaan.
Venäläistäminen näkyy selvästi Venäjän Karjalassa – vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan Karjalan tasavallan asukkaista noin 86 prosenttia oli venäläisiä.
Vento itse uskoo, että vaikka valtaosa Karjalan asukkaista puhuukin nykyisin venäjää, ei kyse ole niinkään karjalaisten katoamisesta, vaan Kremlin harjoittamasta venäläistämisestä. Tulevaisuudessa on mahdollista, että alueen asukkaat löytävät jälleen karjalaiset juurensa.
– Yhä useammat ihmiset tajuavat, että jos emme taistele olemassaolomme puolesta, saatamme kadota kansakuntana, Vento varoittaa.
Ukrainassa taistelevaa karjalaista Nord-ryhmää edustava Volodymyr Grotskov uskookin, että Ukrainan sota on koonnut karjalaismieliset ryhmät ensimmäistä kertaa yhteen. Samaa mieltä on karjalaisen ihmisoikeusjärjestö Rantan Jana Tihonen.
– Monille karjalaisille ihmisille politiikka oli ennen johtain kaukaista, joka ei vaikuttanut jokapäiväiseen elämään. Sota sai heidät näkemään asian täysin eri valossa, Tihonen tiivistää.
Molemmat uskovat, että yhä useampi Venäjän Karjalan asukas onkin nykyään valmis vastustamaan Kremlin sortovaltaa.
