Luonnos Suomen karhukannan päivitetyksi hoitosuunnitelmaksi on valmistunut ja maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt sen lausunnoille. Päivityksessä on keskitytty erityisesti kannanhoitoalueiden määrittämiseen ja kannanhoidollista metsästystä koskevan luvun täsmentämiseen.
Suomen karhukanta esitetään jaettavaksi viiteen kannanhoitoalueeseen nykyisen kahden sijaan. Poronhoitoalueen ulkopuolelle tulisi itäinen, keskinen, läntinen ja eteläinen alue. Kannanhoitoaluejako poronhoitoalueen ulkopuolella perustuu erityisesti karhukannan esiintymiseen Suomessa eli karhukannan runsauteen ja tiheyteen eri alueilla.
Kannanhoidollisten toimenpiteiden kohdentamista alueellisten tarpeiden mukaan tuetaan ottamalla huomioon tunnistettujen alueiden erityispiirteet. Myös kannanhoidollisen metsästyksen päämäärät voidaan määritellä entistä selvemmin, kun ne asetetaan kannanhoitoalueittain.
Hoitosuunnitelmassa esitetään karhukannan populaatiokokoa kuvaava viitearvo, jolla karhun suotuisa suojelutaso olisi turvattu pitkällä aikavälillä.
Maa- ja metsätalousministeriö määrittää hoitosuunnitelmaluonnoksessa Suomen karhukannan suotuisan suojelutason viitearvoksi 1400 yksilöä. Viitearvo on määritetty komission 17 artiklan tulkintaohjeen mukaisesti niin sanotulla vertailuperusteisella tavalla. Siinä lajin nykyistä kannan kokoa ja levinneisyysaluetta verrataan aiempaan suotuisaan ajanjaksoon sekä direktiivin voimaantulopäivään.
Suomen karhukanta on arvioitu olleen jokaisella direktiivin raportointikaudella suotuisalla suojelutasolla. Karhukannan suotuisan suojelutason viitearvo ei kuitenkaan kuvaa konkreettista tavoitetasoa, mikä karhukannan tulisi olla tai mihin kanta tulisi laskea.
Kannanhoidollista metsästystä suunnitellaan tässä vaiheessa vain itäiselle alueelle, jossa Suomen suurimpia karhutihentymiä hallittaisiin ja vähennettäisiin niiden aiheuttamia sosiaalisia ongelmia. Keskiselle alueelle metsästystä voitaisiin harkita tarvittaessa.
Hoitosuunnitelmassa on useita eri toimenpiteitä metsästyksen lisäksi. Ne liittyvät esimerkiksi karhukannan seurantaan, petoyhdyshenkilöverkoston kehittämiseen, monilajiseen kannanhoitoon, neuvontaan, viestintään ja vahinkojen ennaltaehkäisyn tukemiseen. Näitä toimia toteutetaan kaikille alueilla tarvittaessa.
Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päätavoitteina on säilyttää karhukanta suotuisalla suojelutasolla. Erilaisilla toimenpiteillä vastataan muun muassa karhukannan aiheuttamiin vahinkoihin ja muihin haasteisiin.
Karhukanta on kasvanut Suomessa noin 25 vuodessa noin 800 yksilöstä 2200 yksilöön. Samaan aikaan karhukantaa on metsästetty kannanhoidollisin poikkeusluvin edellisvuoteen saakka. Viime vuonna kannanhoidollinen metsästys kuitenkin estyi tiukentuneen luontodirektiivin tulkinnan vuoksi.
Keskeiseksi tavoitteeksi karhukannan hoidossa tunnistetaan edelleen karhun ihmisarkuuden ylläpitäminen, joka osaltaan turvaa sen, että yleinen suhtautuminen lajiin säilyy myönteisenä.
Yhtenä keinona ylläpitää ihmisarkuutta on kestävä kannanhoidollinen metsästys, jonka edellytykset pyritään luomaan uudelleen.
