Millä korvalla kärkiehdokkaiden tenttiä seurasi kolmannelle kaudelle pyrkivä meppi Henna Virkkunen (kok.)? Miten EPP:n ehdokas komission puheenjohtajaksi Ursula von der Leyen on hoitanut menneen 5-vuotiskautensa?
– Ursula von der Leyen on pystynyt toimimaan haastavissa paikoissa hyvin. Esimerkiksi EU on pystynyt nopeasti ja yhtenäisesti vastaamaan Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa pakottein tai taloudellista apua antamalla, toteaa Virkkunen.
Hänen mukaansa Ukraina tarvitsee silti paljon enemmän tukea ja myös nykyistä kattavammista pakotteista, koska Ukraina taistelee eurooppalaisten arvojen puolesta.
Miten jatkokausi, missä kärkiehdokas voisi toimia nykyistä paremmin?
– Komissio on antanut kuluvalla kaudella esityksiä liian yksityiskohtaisesta sääntelystä esimerkiksi vihreän siirtymän osalta. Teollisuuden tehtävä on löytää parhaat keinot päästövähennyksiin pääsemiseksi. Nyt niin ei ole toimittu, Virkkunen sanoo.
Hänen mielestään tulevalla kaudella sisämarkkinoiden toiminnan vahvistaminen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn turvaaminen tulevat olemaan tärkeää.
– Myös Ursula von der Leyen on näihin sitoutunut. Pidän suuntaa hyvänä.
Miten kärkiehdokasjärjestelmä sinänsä toimii?
– Kärkiehdokasjärjestelmä ei ole toteutunut aivan niin kuin on ajateltu. Mutta pidän tärkeänä, että puolueet päättävät ja julkistavat ennen vaaleja, kuka niiden ykkösehdokas tärkeisiin tehtäviin on. Puolueet ja päämiehet eivät ole olleet aiemmin sitoutuneet lopputulokseen, mutta tällä kertaa uskon tilanteen olevan toinen Ursula von der Leyenin osalta.
Hän ei sinänsä usko, pääehdokasjärjestelmä sinänsä lisäisi merkittävästi kansalaisten aktiivisuutta äänestää EU-vaaleissa.
– Demokratian kannalta korkea äänestysaktiivisuus on tärkeä. Sen saavuttaminen edellyttäisi, että useammat suomalaiset kokisivat EU:n ja siellä päätettävät asiat läheisiksi. Tässä myös medialla on iso rooli, Henna Virkkunen toteaa.
Nyt vaikea sivuuttaa
Hieman karnevalistisia sävyjäkin saanut kärkiehdokasjärjestelmä on kerännyt myös kritiikkiä. Miltä asetelma näyttää politiikantutkijan silmin, Eurooppa-tutkimuksen professori Johanna Kantola Helsingin yliopistosta?
– Kärkiehdokasmenettelyllä Euroopan parlamentti ja europuolueet ovat pyrkineet demokratisoimaan Euroopan komission puheenjohtajan valintaa. Yhteyttä EU-vaalien tuloksen ja komission puheenjohtajan välillä on haluttu vahvistaa, sen ajatellaan lisäävän demokratiaa Euroopan unionissa, Kantola sanoo.
– Koska menettely sivuutettiin vuonna 2019, sen ei voida ajatella täysin varmasti ennustavan komission puheenjohtajan valintaa.
Kantolan mukaan tällä kertaa on poikkeuksellista, että istuva komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on EPP:n kärkiehdokas.
– Hänen katsotaan onnistuneen tehtävässään. Joka tapauksessa häntä ja kärkiehdokasmenettelyä voisi olla vaikea sivuuttaa tällä kertaa.
– Kärkiehdokkaiden keskustelu ja tentit osoittavat, että myös muiden europuolueiden kärkiehdokkaat saavat tuoda esiin poliittista viestiään vaalien alla, vaikka heillä ei ole realistista mahdollisuutta tulla valituksi komission puheenjohtajaksi, Johanna Kantola toteaa.
Kärkiehdokkaat-menettelyn (Spitzenkandidaten) tavoitteena on antaa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa suoraan Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämällä Euroopan toimeenpanoelimen johtajan, komission puheenjohtajan, valintaan. Vuoden 2014 vaaleissa se johti Jean-Claude Junckerin valintaan.
Suomalaisille kärkiehdokkaat -järjestelmä tuli tutuksi 2018, kun Alexander Stubb hävisi saksalaiselle Manfred Weberille EPP:n kärkiehdokkuuden. Tosin ”poliittinen prosessi” kaikkine neuvotteluineen ei nostanut Weberiä puheenjohtajaksi, vaikka EPP oli suurin ryhmä Euroopan parlamentissa. Komission ykköseksi 2019 nousi Ursula von der Leyen.
Toimittaja: JAAKKO TAKALAINEN
LUE MYÖS:
EPP:n kärkiehdokas erottui selvästi
