Työelämätutkimuksen mukaan yli neljäsosa työssäkäyvistä elää työelämäänsä niin sanotuissa ruuhkavuosissa. Taloudelliset huolet ja lapsista johtuvat elämänmuutokset kuormittavat, ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää taka-alalle. Työntekijöiden lisäksi nyt uupuvat myös esihenkilöt, sillä työuupumusta koki jopa viidesosa tutkimukseen vastanneista esihenkilöistä.
Tutkimuksen tulokset piirtävät karua kuvaa ruuhkavuosien vaikutuksesta työssäkäyvien hyvinvointiin.
Vastaajista 28 prosenttia elää ruuhkavuosia parhaillaan ja isolle osalle ne kasaavat kuormaa: taloudelliset huolet painavat (46 %) ja pienistä lapsista huolehtiminen sekä lasten mukanaan tuomat elämänmuutokset kuormittavat (44 %).
Jopa 60 prosenttia vastaajista kertoo ruuhkavuosien suurimmaksi kielteiseksi vaikutukseksi sen, ettei omasta hyvinvoinnista pysty huolehtimaan kunnolla. Ruuhkavuosia elävistä työntekijöistä 25 prosenttia kokikin itsensä uupuneeksi.
Mehiläisen vastaava työterveyspsykologi Marianne Oksanen kertoo, että vastaanotoilla näkyy, kuinka ruuhkavuosien kuormitus vaikuttaa ihmisten jaksamiseen. Tilanteiden taustalla on useita tekijöitä.
– Työn tekemisen tapa on muuttunut ja työtä on vaikea rajata enää vain työpaikalle. Työelämän vaatimukset ovat korkealla. Sukupolvien välinen hoivavastuu iskee usein päälle samanaikaisesti ja vastuuta kannetaan sekä omista lapsista että ikääntyvistä vanhemmista. Lisäksi yhteiskunnassa vallitsevat odotukset ja normit voivat luoda paineita suorittaa ja menestyä sekä työelämässä että perhe-elämässä, Oksanen kertoo tiedotteessa.
– Monesti vastaanotoilla havahdutaan siihen, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on jäänyt taka-alalle, vaikka nykyinen elämäntilanne ja esimerkiksi kasvaneet lapset mahdollistaisivat jo siihen keskittymisen aivan eri tavalla, hän kuvailee.
Aiemmin uupuivat työntekijät
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös esihenkilöiden kokemuksia ruuhkavuosista. Tulokset osoittavat, että jopa viidesosa ruuhkavuosia elävistä esihenkilöistä kokee itsensä uupuneeksi. Aiemmin ruuhkavuosia eläneillä esihenkilöillä osuus oli vain 13 prosenttia.
– Esihenkilöihin kohdistuu lukuisia työnantajan vaatimuksia ja velvoitteita työntekijöiden työkyvyn johtamisessa, ja siksi pidän tulosta erityisen huolestuttavana, sanoo Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo.
Suortamon mukaan työelämä kaipaa avoimempaa keskustelua erityisesti työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen ja tasapainoon liittyvissä tekijöissä. Myös esihenkilöt toivovat tukea työnantajaltaan työajan joustoihin, mutta silti joka kolmas tutkimukseen vastanneista esihenkilöistä kokee, ettei työ jousta elämäntilanteen vaatimuksissa.
– Esihenkilöiden jaksamista tulisi työpaikoilla seurata nykyistä huomattavasti enemmän ja kohdistaa tarvittavaa tukea esihenkilötyössä oleville, Suortamo summaa.
Ruuhkavuodet tuovat mukanaan myös myönteistä
Vaikka monille ruuhkavuodet kasaavat kuormaa, osa vastaajista kokee niiden tuovan mukanaan myös myönteisiä vaikutuksia. Suurin oppi liittyy siihen, että kyky luottaa asioiden järjestyvän parhain päin kasvaa (34 %).
Tutkimukseen vastanneiden mukaan ruuhkavuosien myötä näkee myös selkeämmin sen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää (33 %).
– Ruuhkavuodet antavat monesti perspektiiviä omaan elämään. Ruuhkavuodet tuovat myös armollisuutta itseä kohtaan ja auttavat suuntaamaan omaa aikaa itselle oikeasti tärkeisiin asioihin. Koetaan, että ruuhkavuodet vahvistavat ihmisenä, Oksanen toteaa.
Työelämätutkimus toteutettiin 18–65-vuotiaille Taloustutkimuksen internet-paneelissa 5.–24.6.2024. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus, sisällöstä vastasi Mehiläinen. Vastaajia tutkimuksessa oli yhteensä 1 054, joista työntekijöitä 845 ja esihenkilöitä 209. Otos on painotettu valtakunnallisesti iän, sukupuolen ja asuinalueen (Manner-Suomi) mukaan. Tulokset ovat valtakunnallisesti edustavat suomalaisten 18–65-vuotiaiden työssäkäyvien keskuudessa.
