Saksan 579 väestönsuojasta yksikään ei ole tällä hetkellä käyttökelpoisessa kunnossa, uutisoi Baijerin yleisradioyhtiö BR.
Väestönsuojista vastaava sisäministeriö käynnisti Ukrainan sodan myötä laajan selvitystyön, jonka tarkoituksena oli selvittää maan väestönsuojien kuntoa ja sitä, kuinka paljon aikaa ja rahaa niiden remontointi toimintakuntoon edellyttäisi.
Tulokset olivat karuja, sillä yksikään väestönsuoja ei sopisi välittömään käyttöön. Väestönsuojia ei ole ylläpidetty vuoden 2007 jälkeen, jolloin Saksan hallitus ja osavaltiot päättivät, että ylläpito lopetetaan tarpeettomana.
Saksan nykyinen sisäministeri Nancy Faeser on kritisoinut päätöstä lyhytnäköisenä. Vuosia tyhjillään olleiden väestönsuojien kunnostaminen vaatisikin nyt valtavasti rahaa.
– En pidä siitä, että edeltäjäni ovat vastuussa valtaisasta [väestönsuojien] alasajosta, Faeser harmittelee.
Baijerin Ylä-Pfalzissa sijaitsevassa 160 000 asukkaan Regensburgin kaupungissa on kolme isoa väestönsuojaa. Niistä suurin on 2 400 ihmiselle tarkoitettu suoja, jota käytetään normaalioloissa parkkihallina. Myös Regensburgin väestösuojien huolto lopetettiin täysin 16 vuotta sitten.
Suoja onkin päästetty rapistumaan pahasti. Sadoista kokoontaitettavista sängyistä on jäljellä vain yksi, joka on jätetty eräänlaiseksi museoesineeksi. Katosta irtoilee laastia, ja joka puolella on ruostetta ja hometta.
Saksan sisäministeriön alaisen kiinteistöhallituksen mukaan väestönsuojien remontointi toimintakuntoon olisi mahdollista. Paljon riippuu siitä, kuinka toimintakuntoisia suojista halutaan tehdä ja kuinka korkealle niiden suojaluokitusta halutaan nostaa. Osa suojista suojaa vain sirpaleilta, kun taas jotkut selviävät jopa ydinpommista.
Vaaratiedoteverkon toimivuutta on testattu kuluvan vuoden aikana useasti, mutta väestönsuojelu edellyttäisi myös toimivia suojia. Sisäministeriö selvittääkin nyt, miten suojien kunnostus voitaisiin aloittaa.
Regensburgissa väestösuojien kunnostaminen maksoi 1990-luvulla 900 000 euroa. Nyt kaupunki arvioi, että suojien kunnostaminen lähes kahden vuosikymmenen heitteillejätön jälkeen tulee maksamaan miljoonia.
