Moni kuntapäättäjä haaveilee näinä aikoina kehityksestä, jossa verotulot kasvavat, yritykset löytävät osaavaa työvoimaa, yrityksiä ja työpaikkoja syntyy kuntaan, muuttotappio muuttuu muuttovoitoksi ja kunnan vetovoima kasvaa. Melkoinen päiväuni, mutta helpommin sanottu kuin tehty.
Vaikka suuri teollisuusinvestointi voisi kerralla helpottaa kunnan tilannetta, ei kaikkia munia kannata laittaa samaan koriin. Elinvoiman ja yrittäjyyden – tai ainakin yrittäjämäisen asenteen – eteen voi tehdä paljon muutakin. Yrittäjyyskasvatus on alihyödynnetty keino eri puolilla maata.
Kun kunnassa panostetaan yrittäjyyskasvatukseen, voidaan luottaa siihen, että kunnassa on jatkossakin kasvamassa innostusta ja osaamista yrittämiseen. Kaikista ei ole tarkoitus kasvattaa yrittäjiä, mutta oppi ei mene koskaan hukkaan, sillä yrittäjämäistä otetta, oma-aloitteisuutta, rohkeutta ja asennetta tarvitaan kaikessa muussakin elämässä.
Yrittäjyyskasvatusta ei saa jättää vain opettajien ja oppilaitosten varaan, vaikkakin opettajien yrittäjyyskasvatusosaaminen on avainasemassa. Kunnan on kirjattava strategisena tavoitteena yrittäjyysvalmiuksien ja -kasvatuksen edistäminen. Sen jälkeen eri hallintokuntien yhteistyönä ja yhdessä eri järjestöjen, kuten paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa voidaan saada paljon aikaan.
Jos olet ehdokkaana ja päädyt kuntasi päättäjäksi, haastan sinut viemään yrittäjyyskasvatusta kuntasi strategiseksi tavoitteeksi. Aloittaa voi pienin askelin, jos tahtoa on. Esimerkiksi YES-verkosto on Varsinais-Suomessa kehittänyt Elinvoimaa yrittäjämäisellä osaamisella -kehittämismallin, joka tarjoaa selkeän etenemistavan sekä erilaisia helppoja menetelmiä ja työk21aluja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen.
Kotikaupungissani Loviisassa toimii yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöryhmä, jossa on mukana opetuspäällikön johdolla rehtoreita, opettajia ja opinto-ohjaajia sekä paikallisen kehittämisyhtiön asiantuntija. Meitä yrittäjäjärjestön edustajia kaksi. Yhdessä olemme toteuttaneet mm. tilaisuuden opettajille, Yrittäjänpäivän tapahtuman yseille ja lukiolaisille sekä yrittäjyyden valinnaiskurssilaisille ”Leijonan luolan”. Naisten päivän brunssilla teemana oli tyttöjen innostaminen yrittäjyyteen. Aktiiviset yrittäjät ovat keränneet opettajien käyttöön listan yrittäjistä, jotka ovat valmiita tulemaan kouluihin ja oppilaitoksiin kertomaan oman yrittäjätarinansa. Itse kävin yrittäjyys-valinnaiskurssilaisia preppaamassa heidän yritysideoissaan. Loviisan kaupunki on ostanut koululaisille Yrityskylä -vierailut, jotka ovat nuorten mielestä huippukivoja.
Kansalliset yrittäjyyskasvatuksen linjaukset on myös tarkoitus päivittää vihdoin siten, että ne olisivat kaikkien käytössä vuoden 2026 aikana. Edellisen hallituksen kaudella homma laitettiin valitettavasti jäihin. Nyt keskitytään siihen, miten yrittäjyyskasvatusta ja talousosaamista toteutetaan ja edistetään kaikilla koulutusasteilla ja myös oppilaitosten ulkopuolella. Nuorten talousosaamista on myös tarpeen vahvistaa.
Onneksi nuorten halukkuus yrittäjäksi on kasvanut viime vuosina. Tutkimusten mukaan pelkästään rikastuminen ei ole nuorille se motivaattori, vaan yhä useampi haluaa toteuttaa unelmiaan ja tehdä itselle merkityksellistä työtä. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n Tulevaisuusraportin mukaan 80 % nuorista haluaa tehdä työtä, joka on omien arvojen mukaista. Yrittäjänä se on mahdollista, vaikka monet pelkäävät myös epäonnistumista. Yrittäjyyskasvatuksen kautta nuori voi tutustua yrittämisen maailmaan ja kasvattaa omaa itsevarmuutta ja ideoida ilman pelkoa. Annetaan nuorille se mahdollisuus jokaisessa kunnassa.
