Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan Suomen työnantajakentässä on nyt noin 11 000 kasvuyritystä, kun niitä vuotta aikaisemmin oli arviolta 19 500.
Kasvuyritysten osuus kaikista työnantajista on laskenut vuoden aikana 27 prosentista 14 prosenttiin, mikä alittaa koronaa ja Ukrainan sotaa edeltäneen vuoden 2019 tason (21 %).
Kasvuyrityksiksi lasketaan EK:n selvityksessä yritykset, jotka vastaustensa perusteella tavoittelevat vähintään kymmenen prosentin vuosikasvua ja jotka ovat saavuttaneet vähintään kymmenen prosentin kasvun edellisen vuoden aikana.
Vientiyrityksiä on nyt hieman enemmän kuin vuosi sitten, arviolta noin 23 000, kun niitä viime vuonna oli 22 000. Teollisuusyrityksistä vientiä tekee 64 prosenttia ja palveluyrityksistä 28 prosenttia. Yli 250 henkilöä työllistävistä suuryrityksistä 78 prosenttia tekee vientiä tai toimii muuten ulkomailla. Alle kymmenne henkilön mikroyrityksistä osuus on 26 prosenttia.
Tutkimuksesta vastannut EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen kuvaa yritysten näkymiä ennakko-odotuksia heikommiksi.
– Heikentyneiden kasvunäkymien ohella on huolestuttavaa, että konkursseihin liittyvät jatkuvuusnäkymät ovat vähintään yhtä huonot kuin vuodenvaihteessa. Nyt taloudessa ja korkomarkkinoilla kuitenkin näkyy valonpilkahduksia, jolloin kasvukäänne on mahdollinen.
EK:n pk-johtaja Petri Vuorio perää kasvua vauhdittavia toimenpiteitä.
– Vientiyritysten määrän kääntyminen kasvuun on signaali yritysten toivottavasti heräämässä olevista kasvuhaluista. Eritoten pk-yritykset ovat Venäjän-kaupasta vetäytymisensä jälkeen löytäneet uusia korvaavia vientimarkkinoita. Vain sata yritystä vastaa kahdesta kolmasosaa Suomen viennistä, joten uusien maailmanmarkkinoille suuntaavien pk-yritysten rooli kasvun tekijöinä on merkittävä, hän sanoo.
Vuorion mukaan samaan aikaan tarvitaan yhä uudistustoimia, joilla tuetaan pk-yrityskentän kasvukäännettä.
– EK pitää tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriön parhaillaan valmistelema kasvuyrittäjyysohjelma tarjoaa pk-yritysten kasvuun ja keskisuuren MIttelstand-yrityskokoluokan vahvistamiseen konkreettisia, kunnianhimoisia ja mitattavissa olevia toimenpiteitä. Samoin ulkoministeriön uusi rooli vienninedistämisessä edellyttää kunnianhimoisia toimia ja tavoitteita palvellakseen yrityksiä parhaalla mahdollisella tavalla, hän sanoo.
Yrityskysely toteutettiin toukokuussa 2024 ja siihen osallistui 922 työnantajayritystä. Aineiston analyyseissä hyödynnettiin päätoimialojen ja yrityskoon mukaan laskettuja painokertoimia, jolloin tulokset ovat yleistettävissä suuntaa-antavasti työnantajayritysten perusjoukkoon.
