Venäjän on arvioitu kärsineen Ukrainan sodassa raskaita ja jopa katastrofaalisia tappioita, mikä tulee heikentämään maan asevoimien toimintakykyä vielä vuosikausien ajan.
Maan asevoimien kokonaisvahvuus oli vuonna 2020 noin 740 000–780 000 henkilöä, joista maavoimiin, maahanlaskujoukkoihin ja merijalkaväkeen kuului yhteensä 360 000 sotilasta.
Viime vuoden elokuussa pataljoonan taisteluosastoja oli muodostettu 168 kappaletta. Ne kuuluvat pysyviin valmiusjoukkoihin paremman koulutuksensa ja kalustonsa vuoksi. Osastossa on 800–1 000 henkilöä, eli valmiusjoukkojen kokonaisvahvuuden on arvioitu olleen sodan alkaessa 134 500–168 000 henkilöä.
Hyökkäykseen osallistui arviolta 190 000 miestä, jos mukaan laskee Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” joukot, kansalliskaartin yksiköt ja tšetšeeniyksiköt. Riddle Russia -median mukaan Venäjän reserviyksiköiden kokoa on vaikea arvioida, mutta niiden vahvuus oli sodan alkaessa todennäköisesti alle 100 000 sotilaan. Kaikki niistä jouduttiin heittämään rintamalle kesäkuun loppuun mennessä.
Länsimaisten arvioiden mukaan Venäjä olisi menettänyt kaatuneina, haavoittuneina ja sotavankeina noin 70 000–80 000 sotilasta.
Huhtikuun alusta heinäkuun puoliväliin järjestettyjen kutsuntojen tavoitteena oli saada riveihin 134 500 uutta varusmiestä. Monien venäläisten sanotaan tehneensä tällä kertaa kaikkensa värväyksen välttämiseksi, sillä tavoite ei täyttynyt ensimmäistä kertaa useisiin vuosiin.
Ensimmäiset alokkaat lähetettiin asevoimille 23. toukokuuta, mutta yksiköt saivat vain 20–33 prosenttia suunnitellusta miesvoimasta. Tavanomaisesti vähintään puolet olisi tuolloin lähetetty asevoimien käyttöön. Esimerkiksi Amurin alueelta 1 000 henkilön tavoitteesta saapui 250 miestä ja Baškiriasta 1 400 varusmiestä 5 000 henkilön tavoitteesta. Keskisen sotilaspiirin tavoitteena oli 53 000 varusmiestä, josta saatiin vain 10 000. Lukujen julkaisua rajoitettiin poikkeuksellisella tavalla.
On oletettavaa, että 1. lokakuuta alkava uusi kutsuntakierros tulee olemaan tiukempi, jolloin sotilaspalveluksen välttämiseen olisi vähemmän keinoja. Asiaa koskeva lakiesitys on parhaillaan käsittelyssä.
Uusien sotilaiden määrä tulee näillä näkymin olemaan 90 000 henkilöä pienempi, joten Venäjän asevoimien kokonaisvahvuus putoaisi 600 000–630 000 henkilöön. Tilanteen arvioidaan kärjistävän sodan kriisiyttämää tilannetta asevoimien organisaatiossa.
