Kaupan alan päivitetty vähähiilisyystiekartta osoittaa, että yritysten nykyiset toimenpiteet ja sitoumukset ovat hyvä alku, mutta nollapäästöisyyden toteutuminen vuonna 2050 edellyttää, että kaikki kaupan alan yritykset asettaisivat kunnianhimoiset tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.
Kaupan alan päästöt olivat kokonaisuudessaan vuonna 2022 noin 28,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, josta päivittäistavarakaupan osuus oli 54 prosenttia, erikoiskaupan osuus 36 prosenttia ja teknisen kaupan osuus kymmenen prosenttia. Kokonaispäästöistä lähes 98 prosenttia syntyi alan yritysten arvoketjuissa.
Kaupan alalla on kuitenkin merkittävä mahdollisuus vaikuttaa arvoketjunsa toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska sillä on keskeinen rooli samaan aikaan sekä tuotantoketjun hallinnassa että kuluttajarajapinnassa.
– Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja kaupan ala on sitoutunut tekemään vaikuttavaa työtä tämän saavuttamiseksi. Päivitetty tiekarttamme kattaa ensimmäistä kertaa koko kaupan alan arvoketjun päästöt tunnistaen siten toiminnan kokonaisvaikutuksen, kertoo Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto tiedotteessa.
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii monien eri toimijoiden yhteistyötä ja aktiivista edunvalvontaa, sillä esimerkiksi kuljetusalan ja energiasektorin päästövähennyksillä on merkittävä vaikutus kaupan alan omien päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Luodon mukaan sidosryhmädialogin vahvistaminen ja alan osaamisen kehittäminen on keskeistä, samoin palvelualojen toimintaedellytyksiä vahvistava tuki ja politiikkatoimet.
– Tasapuolisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön luominen on tärkeää, jotta yritykset uskaltavat investoida vähähiilisiin ratkaisuihin. Sääntelystä ei saisi syntyä kohtuutonta kuormaa yrityksille, Luoto tiivistää alan yritysten toiveita päättäjille.
Myytävien tuotteiden valmistuksen ja käytön päästöt korostuvat kullakin toimialalla
Tiekartasta käy ilmi, että merkittävin osa kaikkien toimialojen päästöistä syntyy myytävien tuotteiden valmistuksessa ja käytössä. Se tarkoittaa sitä, että suurin vaikutus kaupan alalla voidaan saada aikaan pienentämällä arvoketjun päästöjä.
– Vaikka kaupan omat päästöt edustavat Suomen kokonaispäästöistä alle yhtä prosenttia, alan yritysten ilmastotoimilla on laaja vaikutus koko arvoketjuun ja asiakkaiden mahdollisuuksiin elää kestävämmin, sanoo Luoto.
Yrityksen arvoketjun päästöt tapahtuvat määritelmällisesti jossain muualla kuin yrityksen omissa toiminnoissa, minkä vuoksi päästöjä voi olla haastavampi tunnistaa yrityksen toiminnasta johtuviksi.
– Arvoketjun päästöt ovat päällekkäisiä muiden yritysten päästöjen kanssa, minkä vuoksi päästövähennystoimia kannattaa lähteä toteuttamaan yhdessä olennaisten sidosryhmien, kuten tavarantuottajien tai logistiikkatoimijoiden kanssa, kertoo kaupan vähähiilisyystiekartan projektivastaavana toiminut Kaupan liiton johtava asiantuntija Lauri Leskinen.
Erikoiskaupan ja teknisen kaupan alalla tuotteiden tuotantoketjut ovat pitkiä, monimutkaisia ja globaalisti pirstoutuneita.
– Alihankkijoiden kyvykkyyksissä ja osaamisessa on valtavia eroja. Täten kaupan alan eri toimijoilla on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa arvoketjun päästöihin, Leskinen huomauttaa.
Kaupan alan kokonaispäästöjä voidaan vähentää kaikkien yritysten sitoutumisella ilmastotyöhön sekä asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita ja toimenpiteitä myös yrityksen arvoketjun osalta.
Leskinen toteaa, että kaupan alalla on merkittävä rooli koko yhteiskunnan ilmastotyössä, ja yhteistyöllä voimme saavuttaa tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa.
– Monet kaupan alan toimijat ovat jo asettaneet ja osin saavuttaneetkin kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Kaupan alan liitoilla puolestaan on ollut merkittävä rooli tiedon jakamisessa ja edunvalvonnassa, hän kertoo.
Yritykset tarvitsevat yhtenäisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön
Vuonna 2020 julkistetussa, kaupan alan aiemmassa vähähiilisyystiekartassa on kuvattu toimintaympäristön muutoksia, jotka edistäisivät kaupan alan toimijoiden päästövähennysten toteuttamista, esimerkkeinä ovat palvelualojen sähköveron alentaminen, ilmastotavoitepohjainen hankintatuki, omavaraisen sähköntuotannon tukeminen ja pientuotannon alarajan nostaminen.
Lisäksi Luodon mukaan kaupan alan toimijoille olisi luotava kannustimia vähähiilisen tarjoaman ja päästövähennysten implementoimiseksi.
– Erityisen tärkeää on seurata EU-tason lainsäädännön kehitystä. Ylikansallisen lainsäädännön tulisi olla tasavertaista kaikissa maissa ja EU-sääntelyn selkeää, Luoto huomauttaa.
– Kaupan ala haluaa toimia alustana vähäpäästöisemmille ja vastuullisille ratkaisuille. Kuitenkin tämä vaatii tukea kaikilta sidosryhmiltä, sillä kaupan ala on altis muiden toimijoiden tekemille päätöksille, hän lisää.
